Hankintaa ei tarvitse kilpailuttaa, mikäli kyseessä on kunnan sidosyksikkö. Arviotavaksi tulee tällöin hankintalain 10 §:n mukaiset sidosyksikköaseman määräytymisen edellytykset.

Voimassa olevassa hankintalaissa sidosyksiköllä tarkoitetaan sellaista hankintayksiköstä muodollisesti erillistä ja päätöksenteon kannalta itsenäistä yksikköä, jota hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa valvoo samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan. Lisäksi yksikön tulee harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on.

Kunnan yksikköön kohdistuvan valvontavallan on oltava tosiasiallista ja ehdotonta. Edellytyksen voidaan katsoa täyttyvän tilanteissa, joissa yksikkö on kunnan yksinomaisessa omistuksessa ja siten kunnan rajoittamattomassa määräysvallassa. Yksinomaiseksi osoitukseksi riittävän valvontavallan laajuudesta ei kuitenkaan voida katsoa sitä, että kunnalla on äänten tai osakkeiden enemmistö yhtiössä. Myös yksityisen yrityksen osakkuus sulkee pois sen, että kyseessä olisi kunnan sidosyksikkö, jota kunta voisi valvoa vastaavalla tavalla kuin se valvoo omia toimipaikkojaan.

Sidosyksiköltä edellytetään sen harjoittaman toiminnan kohdistumista pääasiallisesti niihin hankintayksiköihin, joiden omistuksessa se on. Sidosyksikön toiminta ei siten voi kohdistua merkittävissä määrin muihin hankintayksiköihin tai yksityisille markkinoille. Hyvin pieni osuus koko sidosyksikön toiminnasta on kuitenkin mahdollista. Oikeuskäytännön perusteella pääosalla voidaan katsoa tarkoitettavan noin 90 prosentin kohdistumista sidosyksikön omistajiin.

Jatkossa tulee huomioida keväällä 2016 voimaan tuleva uudistuva hankintalaki, joka mahdollisesti tuo muutoksia edellä mainittuun.

Marko Rossi, Hankinta-asiantuntija, Kuntaliitto

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 9/2015

Aiemmat Lakiklinikat Kuntalehden verkkosivuilla

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*