Kaikilla nuorilla ei ole samat mahdollisuudet harrastuksiin. Kotikunnan tukikäytännöt ja lajimahdollisuudet vaikuttavat tilanteeseen. (Kuva: Ville Miettinen)

Lasten ja nuorten harrastusten hinnat ovat edelleen nousussa, selviää Lastensuojelun keskusliiton ja Hope ry:n kyselystä. Vähävaraisuus rajoittaa merkittävästi monen lapsen ja nuoren harrastusmahdollisuuksia, Lastensuojelun keskusliitto tiedotti.

Vastauksia edellä mainittuun kyselyyn saatiin 362 perheeltä sekä 18 Hopen vapaaehtoistoimijalta maalis- ja huhtikuussa.

Lastensuojelun keskusliiton erityisasiantuntija Petri Paju arvioi nousevan hintakehityksen taustalla olevan useita taustatekijöitä.

– Kunnat ovat ehkä aavistuksen vetäytyneet suoran toiminnan järjestämisestä ja tilojen tarjoamista on osin siirretty yhtiöiden vastuulle.

Koulukyyteihin toivotaan joustoa

Kunnissa on erilaisia tapoja edistää lasten harrastamista.

– Harvaan asutuilla seuduilla koulumatkat saattavat olla 50 kilometriä tai enemmänkin suuntaansa. Kunta tarjoaa kyydin kouluun ja takaisin. Jos se kyyti lähtee liikkeelle heti, kun koulupäivä loppuu, niin sieltä jostain syrjäisemmästä paikasta ei välttämättä lähdetä harrastusten perässä enää kuntakeskukseen.

Monilla paikkakunnilla lapsimäärät ovat niin vähissä, että jo se voi sulkea pois tietyn määrän harrastusmahdollisuuksia – tai ainakin syrjäinen sijainti vaikuttaa harrastusten saavutettavuuteen.

Esimerkiksi tietyissä joukkueurheilulajeissa tai kuorotoiminnassa ei vain aina saada tarvittavaa määrää lapsia kokoon kaikilla paikkakunnilla, Paju huomauttaa.

Yhdestä kunnasta saa tukea, toisesta ei

Kunnat voivat myöntää sosiaalitoimen kautta harkinnanvaraista toimeentulotukea, joka kohdistuu esimerkiksi lasten harrastuksiin.

– Se on yksi tapa. Jos (harkinnanvaraisen toimeentulotuen) myöntökäytännöt ovat harrastuksia suosivia, niin kyllähän näin pystytään lapsia ja perheitä tukemaan. Myös lastensuojelulla voi olla harrastusrahoja.

– Näin autetaan perheitä, jotka ovat jo toimeentulotuen piirissä. Mutta on paljon sellaisia perheitä, jotka eivät halua sinne ja käyttävät kaikki muut keinot ensin ennen kuin pyytävät kunnilta tukea.

Kilpaurheilu voi olla kallista

Lasten harrastamista tuetaan Suomessa eri tavoin. Harrastamisen selvityksen perusteella perheille mieluisimpia avustamisen tapoja ovat kansalaisjärjestöjen ja diakoniatyön kautta saatavat tuet. Monet perheet ovat kiitollisia myös siitä, jos maksuton harrastustoiminta liitetään kunnan toimintaan ja koulupäivien yhteyteen.

Noin kolmasosa valitsi Lastensuojelun keskusliiton ja Hopen kyselyssä sen vaihtoehdon, että lasten harrastamisen tuki kanavoidaan toimeentulotuen kautta.

Noin 120 000 lasta Suomessa elää perheissä, joissa tulot jäävät alle pienituloisuusrajan. Näissä perheissä varaa ei ole välttämättä kohtuullistenkaan harrastuskulujen kattamiseen, saati kilpaurheiluun.

Jääkiekkoa pelaavan harrastus on teini-iässä saattanut maksaa perheelle 50 000 euroa.

Kyselyyn vastanneissa perheissä harrastusten kuukausikustannusten keskiarvo oli 126,90 euroa, kun kohtuullisena kuukausikuluna pidettiin noin 50 euroa.

Partioon on matala kynnys

Suurin osa kyselyyn vastanneista perheistä ilmoitti, että harrastusten hinta estää joidenkin lasten osallistumisen joihinkin harrastuksiin.

Suurin osa oli myös sitä mieltä, että tarjolla ei ole tällä hetkellä kylliksi ilmaisia tai edullisia harrastusmahdollisuuksia.

– Jääkiekko ei ole koko harrastamisen kuva. Kaikkien harrastusten hinnat eivät ole taivaissa, tai edes nousseet erityisesti. Partio on edelleen iso tekijä yhteiskunnassa ja kohtuuhintainen.
Sitten kohtuuhintaisesta harrastuksesta toimii esimerkkinä myös 4H-toiminta sekä jotkut urheilulajit, vaikkapa suunnistus, Paju jatkaa.

– Taiteen perusopetus on pidetty valtionosuusjärjestelmällä kohtuuhintaisena.
Jääkiekon lisäksi vaikkapa motocross ja golf saattavat maksaa tuhansia euroja ainakin vuodessa harrastajalleen, mutta ne ovat vain osanäkymiä kokonaiskuvasta.

On tärkeää, että lapsi löytää itselleen jonkin harrastuksen, Paju jatkaa.

– Suurin osa lasten elämästä on vapaa-aikaa.

Näin kuntapäättäjä saa tietää, missä mennään

Jos kuntapäättäjä haluaa päästä selville, miten hyvin omassa kunnassa on mahdollistettu lasten ja nuorten harrastamiskuviot, mitä kannattaa tehdä, Petri Paju?

– Hyvä yleisneuvo on, että kysyy lapsilta ja nuorilta, mitä he haluavat harrastaa ja miten se on onnistunut. Sitten voi kysyä urheiluseuroilta, opistoilta ja muilta harrastusten järjestäjiltä kunnan tilanteesta.

Lapsista ja nuorista noin 90 prosentilla on jokin harrastus. Esimerkiksi Hope ry:n tarjoama tuki mahdollistaa harrastamisen monelle pienituloisen perheen lapselle. Hope ry auttoi 9 227 vähävaraista lapsiperhettä vuonna 2021, eli yhteensä lähes 22 500 lasta ja nuorta.

Hope on yhdistys, joka avustaa vähävaraisia lapsiperheitä useilla paikkakunnilla.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*