-Kuka näitä päätöksiä oikein tekee ja mihin lakeihin ja asetuksiin ne perustuvat, ihmettelee Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine.

Ihmettelyn kohteena on tällä kertaa korona-rajoitusten mukanaan tuoma rajayhteisön määritelmä. Maanantaista alkaen Suomen ja Norjan yli päässyt kulkemaan vain rajayhteisöön kuuluvat henkilöt. Esimerkiksi Inari – Sør-Varanger-alueella rajayhteisöksi on määritelty Suomen puolella Sevettijärveltä Näätämöön tien 971 läheisyydessä ja Norjan puolella tien 893 läheisyydessä Neideniin saakka asuvat henkilöt.

-Rajayhteisö on määritelty aivan liian pieneksi alueeksi. Vain pieni osa kunnan asukkaista lasketaan rajayhteisöön kuuluvaksi. Merkittävästä osasta Inarin kuntaa on lyhyempi matka asioimaan kaupunkiin Kirkkoniemeen kuin Rovaniemen suuntaan. Norjan puolelta käydään eniten kaupassa Näätämön kylässä, mutta myös jonkin verran Ivalossa saakka, Laine jatkaa.

Huomaamaton raja

Pohjoisessa valtakunnanrajaa ei normaalielämässä edes huomaa. Länsirajalla Suomi ja Ruotsi ovat tavallisessa arjessa sulautuneet arkiseksi työssäkäynti- ja asioimisalueeksi ja sama on tilanne pohjoisessa Norjan ja Suomen kesken. Norjan puolella Kirkkoniemessä on ostoskeskuksia vaateliikkeineen, joissa inarilaiset käyvät paljon asioimassa. Vastaavasti norjalaiset puolestaan asioivat aktiivisesti ruokakaupoissa Suomen puolella.

-Meillä on täällä vilkasta harrastustoimintaa rajan yli, mutta nyt niihin osallistuminen ei ole mahdollista. Se tässä on vielä surullista, että Sør-Varanger-alueella ei ole yhtään tiedossa olevaa koronatartuntaa. Eikä meillä Inarissakaan ole ainuttakaan aktiivista tapausta, kunnanjohtaja ihmettelee.

Valtioneuvosto päätti viime viikolla sisärajavalvonnan palauttamisesta Suomen ja Norjan väliseen liikenteeseen maanantaista 24.8. alkaen. Muutoksena aiempaan nyt sallitaan myös Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välinen liikenne paikallisten rajayhteisöjen välillä.

Kuntia ei kuultu

Päätös on sinällään hyvä tarkoittava, mutta käytännön toteutus ontuu pohjoisen väen mielestä.

-Se tässä on todella harmillista, ettei kunnilta ole kysytty mitään lausuntoja rajayhteisön määritelmän suhteen. Nyt Inarin tapauksessa alue on määritelty yksinkertaisesti liian kapeaksi. Kyllä näissä asioissa pitäisi kysyä lausuntoja myös kunnilta, sillä täällä tiedetään parhaiten. Nyt päätöksiä tehdään kaukana etelässä meitä kuulematta, Laine arvioi.

Koska rajayhteisöjen määritelmiä ei ole kiveen hakattu, tai laissa ja asetuksissa määritelty, niin toivo virheen korjaamisesta elää.

-Olemme jo lähettäneet asiasta kunnan puolesta sähköpostia ministeriöön ja kirjepostia menee perässä. Olemme olleet myös yhteydessä kansanedustajiin. Toivottavasti tämä asia saadaan pian korjattua, kunnanjohtaja Toni K. Laine huokaa.

Inarilaiset eivät ole yksin ihmeissään rajayhteisö määritelmän kanssa. Torniojokilaakson neuvottelukunnan puheenjohtajana toimiva Pellon kunnanjohtaja Eero Ylitalo moitti rajayhteisö-määritelmää Ylen haastattelussa suorin sanoin.

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Kulkutautivaara on vakava ja siksi rajoitusten oltava tiukkoja. Kulkutauti on näkymätön, hajuton, mauton, äänetön ja tuntoaistillekin tavoittamaton.
    Koska ihmiset liikkuvat, virus myös liikkuu ja siksi ihmisten liikkumista on pakko rajoittaa niihin maihin, joissa vaara on Suomea uhkaavampi.
    Tiukat kokoontumisrajoitukste huhtikuun malliin on saatava pikaisesti takaisin.
    Elle koronen toista aaltoa estetä, se vasta kalliiksi ja ikäväksi tuleekin ja nimenomaan kunnille ja kuntaverojen maksajille.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*