Espoo, Salo, Lohja ja Kirkkonummi näyttivät Turun ja Vihdin tavoin vihreää valoa Länsiradalle – Helsinki jäi pois miljardeja vaativasta rakentamisvaiheesta
Matka Helsingistä Turkuun kestää vajaat kaksi tuntia nykyisellä rantaradalla. Välipysähdyspaikkoja ovat Salo, Karjaa, Leppävaara ja Pasila. Kuva: Markus Sommers
Espoon, Salon ja Lohjan kaupunginhallitukset sekä Kirkkonummen kunnanhallitus hyväksyivät omissa kokouksissaan Länsirata Oy:n ratahankkeen rakentamista ja rahoittamista koskevan esisopimuksen.
Jo aiemmin Vihdin kunnanhallitus ja Turun kaupunginhallitus olivat ottaneet vastaavan askeleen kohti rakentamisvaihetta.
Neuvottelutulos rakentamisvaiheen esisopimuksesta saatiin aiemmin tässä kuussa aikaiseksi valtion johdolla, mutta yksi osakaskunta ilmoitti jo siinä vaiheessa jättäytyvänsä jatkosta sivuun.
Helsinki päätti jo aiemmin, että se ei enää osallistu rakentamisvaiheen kustannuksiin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Päätös sai vahvistuksen tänä iltana, kun Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi osakassopimuksen muutoksen kevätkauden päättäneessä kokouksessaan.
Helsinki osallistui Länsiradan suunnitteluvaiheen rahoittamiseen 5,9 miljoonalla eurolla. Osuus tulee maksetuksi kokonaisuudessaan tämän vuoden aikana, kaupunki tiedotti hallituksen kokouksesta.
Suunnitteluvaiheessa valtio vastasi 51 prosentin osuudella Länsirata Oy:n kuluista.
Hankeyhtiö tunnettiin aiemmin nimellä Turun tunnin juna.
Ratahankkeen rakentamista ja rahoittamista koskevan esisopimuksen hyväksyminen ei ollut läpihuuto tämän illan kokouksissa. Esimerkiksi Salon kaupunginhallitus äänesti kaksi kertaa asiasta ja hyväksyi lopulta esisopimuksen jälkimmäisessä äänestyksessä lukemin 8–5.
Nopeus valttikorttina
Hankkeen valttikorttina on ollut Helsingin ja Turun välisen matka-ajan väheneminen kahdesta tunnista 78–86 minuuttiin.
Varsinainen osakassopimus neuvotellaan esisopimuksen pohjalta. Esisopimuksessa on asetettu tavoitteeksi, että valtio ja kunnat sitoutuvat rahoittamaan hankkeen rakentamisvaihetta 400 miljoonalla eurolla eli yhteensä 800 miljoonalla eurolla.
Kuntien osuus jakautuisi näiden kesken erikseen sovittavalla tavalla. Tämän lisäksi yhtiölle annettaisiin oikeus ottaa vierasta pääomaa enintään 500 miljoonaa euroa. Toisin sanoen nyt ollaan kokoamassa hankkeelle jo 1,3 miljardin euron rahoitusta.
Tämäkään ei lopulta riitä. Nykyisten arvioiden mukaan hanke maksaa yhteensä noin kolme miljardia euroa.
Asia onkin vielä kaikkea muuta kuin selvä. Osakaskunnat päättävät vielä omista neuvottelutavoitteistaan osakassopimuksen laatimista varten.
Toisin sanoen kunnat eivät ole vielä sopineet tarkkoja euromääriä, mitä kukin on valmis laittamaan hankkeeseen. Heinäkuun puolen välin tienoilla selviää, miten EU:n kautta on mahdollista saada rahoitusta hankkeelle.
Osapuolten on hyväksyttävä myöhemmin laadittava lopullinen osakassopimus, jotta hanke etenee tosissaan kohti määränpäätään.
Tavoitteen mukaan koko Länsirata-hanke valmistuu vuonna 2032 eli projektin saattaminen loppuun ei ole ensimmäisen vaiheen jälkeen nykyisen hallituksen vastuulla.
Kuluvalla hallituskaudella on ollut tarkoitus laatia koko yhteysvälin rakentamissuunnitelma ja aloittaa yhteysvälien Espoo-Kirkkonummi ja Salo-Hajala rakentaminen.
Kannattavuus lisääntyi
Kuntalehdessäkin uutisoitiin aiemmin, miten kuluvan vuosikymmenen alkupuolelle sijoittuneiden Väyläviraston hankearvioiden mukaan yksikään Helsinki–Turku-ratayhteyden kehitysvaihtoehdoista ei ylittänyt yhteiskunnallista kannattavuusrajaa.
Muutamaa vuotta myöhemmin Länsirata Oy julkisti kannattavuusarvion tulokset, joiden mukaan uusi Helsinki-Turku-ratayhteys kannattaa tehdä.
Länsirata Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen kertoi Kuntalehdelle uuden arvion sisältävän laskentatapoja, jotka ovat yleisiä muualla Euroopassa. Kunnissa tiedetään raideyhteyden edut, hän huomautti.
– Yksikään paikkakunta ei vastaisi kieltävästi, jos valtio tarjoaisi junayhteyttä.
Lue myös:
Turun ”tunnin junarata” uudella nimellä ”Länsirata” on edelleen mielettömyys. On suuri virhe panostaa sen mainostamiseenkaan veronmaksajien rahaa, koska Helsingin kaupunkikaan ei lähde siihen kustantajaksi. Miksi tätä ei haluta tajuta.
Edelleen kysyn avoimesti ja suoraan:” Miksi Lohja ei halua käyttöön edes nykyistä ja jo sähköistettyäkin rataa Hyvinkää-Lohja-Karjaa? Tämä tulisi ensin jo olemassa olevana ottaa henkilöliikenteen käyttöön, koska Karjaan risteysasemalla voisi vaihtaa junia kolmeen suuntaan eli Helsinkiin, Turkuun ja Hankoon!
Tällöin nähtäisiin halukkuus junien käyttöön, jos sitä on. Miksi ei heti haluta toteuttaa sitä, mikä olisi jo nyt mahdollista?
Täydennän vielä aiemmin lähettämääni kommenttiani. Kun rata Hyvinkää-Lohja-Karjaa on juuri äskettäin sähköistetty, se tulisi palauttaa vuosikymmenten tauon jälkeen takasin nyt modernina sähköratana henkilöliikenteen käyttöön. Miksi tätä ei haluta tehdä?
Juna voisi liikkua yhtenäisesti Hyvinkäältä Hankoon asti. Tällöin avautuisi todellinen uusmaalainen junareitti maakunnallisin ja valtakunnallisin yhteyksin. Junien paikallisliikenne voitaisiin palauttaa minille entisille liikennepaikoille. Näin saataisiin ihan uusia elinvoiman mahdollisuuksia laajalle alueelle Uudellamaalla. Vaihtoyhteydet toimisivat ja juna palaisi jälleen monien mahdollisuudeksi.
Miten henkilöliikenteen palauttaminen elvyttäisi radan varren yhdyskuntia, selviäisi hyvinkin pian. Vihti, Rajamäki kuten Lohjakin ja monet muut yhdyskunnat saisivat modernit junaliikenteen tarjoamat liikkumisen vaihtoehdot nopeasti vain asemalaiturien kunnostuksin.
Nyt ajattelu on kaikkialla vain Helsinkiin. Tätä suuntaa toki tarvitaan. Mutta monet muut mahdollisuudet jäävät sivuun ja käyttämättömiksi jopa suorastaan kuihtumaan. Miksi ei haluta elävöittää koko läntistä Uuttamaata.
Jo nyt radan liikenteen palauttaminen toisi mutkattomat yhteydet Turkuun ja vaihtoyhteyksin muualle eteläiseen Suomeen ja Pohjanmaan, Savon ja Karjalan radoille läntiseltä Uudeltamaalta näitä myös paluusuuntaan.
Tämä olisi myös tervettä ilmasto-, ympäristö- ja yhdyskuntien kehittämistä olemassa olevin resurssein. Asioita tulisi ajatella nyt avautuneiden mahdollisuuksien pohjalta ja näihin ei tarvittaisi edes ainuttakaan metriä uutta rataa. Se, mitä jo nyt, olisi vain osattava ottaa käyttöön.
Vastaus Lauri Oinoselle, jo ensi kesänä aloitetaan matkustajaliikenne ns. hankoradalla!