Kunnalla on tärkeä rooli sähköautoilijoiden tarpeiden kartoittajana julkista latausinfrastruktuuria kehitettäessä
Maassamme liikennekäytössä olevista henkilöautoista uusilla käyttövoimilla toimivien osuus oli kesäkuun lopussa 2022 noin viisi prosenttia.
Useampi kuin joka kolmas uusi henkilöauto kulkee jo uusilla käyttövoimilla. Henkilöautoja palveleva julkinen latausinfrastruktuuri on laajentunut nopeasti viime vuosina.
Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö sekä liikenne ja viestintävirasto Traficom tiedottivat tuoreen tilannekuvan pohjalta, että erityisesti nopeaa latausta tarjoavien suurteholatauspisteiden määrä on kasvanut kaupungeissa ja keskeisimpien pääteiden varsilla.
Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n tutkimustiimin päällikkö Marko Paakkinen arvioi, että kunnissa kannattaa panostaa infran tarvekartoitukseen ja kokonaisuuden suunnittelun lisäksi kilpailutusten järjestämiseen.
Mitkä ovat kuntalaisten tarpeet latauspisteille? Jotta esimerkiksi markkinavuoropuhelu toimii, se vaatii paikallista ja ajankohtaista tilannekuvaa.
– Kunnat voivat lisätä tietoa oman kunnan käyttäjien tarpeista.
Vaihtoehtona yhteiskäyttö
Maankäytön suunnittelussa on hyvä sovittaa yhteen sähkön saatavuuden kannalta hyvät ja tiellä liikkujien suosimat liikennekohdat.
– Suunnitteluvaiheessa on hyvä ottaa huomioon myös yhteiskäyttöiset latauskentät, jotka tarvitsevat paljon maapinta-alaa. Yhteiskäytöllä tarkoitan tässä sitä, että samalla latauskentällä voidaan ladata erilaisia autoja, esimerkiksi myös enemmän tilaa tarvitsevia jakelukuorma- ja pakettiautoja.
– Yhteiskäytön avulla saadaan rakennettua kustannustehokkaasti latausinfraa kaupallisille ajoneuvoille.
Kuntien kannattaa olla ajoissa liikkeellä latausinfraa suunniteltaessa, Paakkinen lisää.
– Sähkökuorma-autojen määrä ei ole vielä isossa nousussa, mutta niidenkin tuotanto lisääntyy. Sähkökuorma-autot tarvitsevat paljon tilaa ja tehoa.
Infra kehittyy pääosin markkinaehtoisesti
Traficomin johtava asiantuntija Outi Ampuja kertoo, että kotilataus on Suomessa pääsääntöisesti ensisijainen lataustapa suurimmalle osalle sähköauton käyttäjistä. Julkinen lataus täydentää sitä pidemmillä matkoilla.
– Sähköautoja ladataan useimmiten kotona. Julkinen latausinfrastruktuuri rakentuu Suomessa pääosin markkinaehtoisesti. Markkinaehtoista rakentumista on Suomessa vauhditettu myös jakeluinfratukien avulla.
Myös Ampuja vahvistaa, että kunnilla on oma roolinsa latausinfran edistämisessä, esimerkiksi tiheästi rakennetuilla kaupunkialueilla.
– Maankäytön suunnittelussa olisi hyvä huomioida, että sähköautoille olisi tarjolla paikkoja myös kadunvarsilatausta varten.
Jakeluinfraohjelma valmistumassa
Suomessa jo lähes 1 800 julkista latausasemaa ja niissä lähes 8 000 latauspistettä.
Lähes koko maassa lähin julkinen latausasema löytyy 50 kilometrin säteellä.
Tiheintä latausverkosto on Etelä- ja Länsi-Suomessa, missä latausasema löytyy lähes aina 25 kilometrin säteellä.
Liikenne- ja viestintäministeriön johtama työryhmä arvioi parhaillaan Suomen jakeluinfran nykytilaa, nykyisten toimien riittävyyttä ja mahdollisesti tarvittavia uusia toimia jakeluinfran kehittämiseksi.
Kansallinen jakeluinfratyöryhmä tarkastelee niin sähkölatausta kuin biokaasun ja vedyn tankkausta. Työryhmä tuottaa 2030-luvulle ulottuvan kansallisen jakeluinfraohjelman, joka julkaistaan alkuvuodesta 2023.
