Kunnat pannaan maksamaan valtion tehtävät – ”Malli on täysin kohtuuton”
Tunnin juna Helsingistä Turkuun etenee, mutta junayhteydet saattavat harventua selkeästi nykyisestä, jos kunnilla ei ole varaa kantaa kasvavaa rahoitusvastuuta. Kuva: Markus Sommers
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma 12 vuodeksi pyrkii työntämään kunnille uusia rahoitusvastuita, Kuntaliitto tiedottaa.
Suunnitelma on ollut lausunnoilla.
Suunnitelma on vakiinnuttamassa valtion ja kuntien yhteisrahoitusmallia, jossa valtion rahoitusosuus olisi vain 50 prosenttia valtion verkolla toteutettavista ja kaupunkiseudun liikennejärjestelmää parantavista hankkeista.
Toinen puoli lankeaisi kuntien maksettavaksi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Malli on täysin kohtuuton. Valtio ei ole sopinut mallista kuntien kanssa, ja Kuntaliitto sekä kaupungit kritisoivat voimakkaasti vuoden 2021 suunnitelman yhteisrahoitusmallia, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen painottaa.
Eduskunta edellytti kirjelmässään vuoden 2021 Liikenne 12 -suunnitelmasta valtioneuvoston huolehtivan siitä, että yhteisrahoitusmallilla ei muuteta liikennehankkeiden rahoitusvastuiden perusperiaatteita.
Nyt on käymässä toisin kuin eduskunta tuolloin edellytti.
– Sopimuksellinen yhteistyö ei voi olla yksipuolinen päätös, Karhunen lisää tiedotteen mukaan.
Kestävä pohja kateissa
Uudessa suunnitelmassa kunnille pusketaan rahoitusvastuita myös henkilöjunaliikenteen ostoista ja lentoliikenteestä.
Kuntaliitto pitää tällaisia suunnitelmia valtion ja kuntien työnjaon vastaisena.
Kuntaliitto toteaa, että kansallisesti olisi tavoiteltava suunnitelmaa, joka luo yli hallituskausien kestävän pohjan liikennejärjestelmän kehittämiselle ja rahoituskehykselle.
Kuntia murentumassa
Lainsäädännön lähtökohtana on ollut, että valtio vastaa valtion väylistä ja kunnat katuverkosta.
Juuri nyt yhdessä sovitut perusperiaatteet ovat murenemassa.
– Nähtävissä on kehitys, jossa valtio perustelee yksittäisten kuntien kanssa tekemillään sopimuksilla tavoitettaan linjata asiasta yhtenevästi kuntakenttää koskien, Kuntaliiton liikenneasioiden kehittämispäällikkö Johanna Vilkuna korostaa.
– Tämä johtaa yksipuoliseen saneluun ja yksittäisten kuntien kannalta täysin kohtuuttomaan tilanteeseen niiden taloudelliseen kantokykyyn nähden, Vilkuna sanoo tiedotteen mukaan.
Osa Suomea autioitumassa
Kuntaliitto katsoo, että esimerkiksi junaliikenne on valtakunnallinen kysymys, joka kuuluu valtiolle.
Alueiden saavutettavuus junalla ei voi riippua kuntien rahoituksesta.
Valtio ei voi edellyttää kuntien osallistumista junaliikenteen hankintaan, kalustoyhtiöön ja infraan.
Kunnilla on oma laaja tehtäväkenttänsä, kuntatalouden sopeutustarpeensa sekä mittavat investointitarpeensa ja korjausvelkansa.
Lisäkustannukset katetaan veronkorotuksilla, lainalla tai muista tarpeista karsimalla.
Lisäksi Kuntaliitto tiedottaa, että kunnilla ei ole varaa maksaa valtion tehtäviä.
Kasvun tekijät unohdettu
Siitäkin kuntien etuja valvoja Kuntaliitto huomauttaa, että kaupunkiseudut ja niiden kasvun tukeminen ovat jääneet suunnitelmaluonnoksessa liian vähälle huomiolle.
Kaupunkiseutujen ja kuntien merkitys taloudelliselle kasvulle olisi tunnistettava myös valtion suunnitelmassa, Kuntaliitto esittää.
Lue myös:
