Kunnilta toivotaan panostusta perustettaviin raideyhtiöihin – Liikenneministeri Marin uskoo kunnilta löytyvän valmiutta
Liikenne- ja viestintäministeriö esittää ensi viikon budjettiriiheen hallitusohjelmassa linjattujen päärataan kytkeytyvien yhteysvälien nopeuttamista ja parantamista väleillä Seinäjoki-Vaasa, Tampere-Jyväskylä ja Tampere-Pori, liikenne ja viestintäministeri Sanna Marin kertoi. (Kuva VN:n videolähetyksestä Sanna Marinin tiedotustilaisuudesta.)
Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää neuvottelut Turun tunnin juna -hankeyhtiön sekä Suomi-rata-hankeyhtiön perustamiseksi. Neuvotteluja käydään raideliikenneinvestoinneista hyötyvien kuntien ja muiden julkisomisteisten yhteisöjen kanssa.
Turun tunnin juna edellyttäisi oikoradan rakentamista Espoosta Saloon sekä Salo–Turku-kaksoisraidetta. Suomi-rata tarkoittaisi Helsingin ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välistä uutta kaukojunien nopeaa yhteyttä sekä lentoaseman ja Tampereen välistä ratayhteyttä.
Hankeyhtiöiden perustaminen edellyttää, että niihin tulee omistajiksi eli osakkaiksi valtion lisäksi myös muita hankkeesta hyötyviä julkisyhteisöjä tai julkisesti omistettuja yhteisöjä. Käytännössä mukaan halutaan kuntia.
Hankeyhtiöissä voisi olla myös muita osakkaita edellyttäen, että yhtiössä säilyisi julkisomisteinen määräenemmistö. Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin, sd., arvioi tiistaina tiedotustilaisuudessa, että myös lentoyhtiö Finavia voisi olla mahdollinen rahoittaja, koska Suomi-rata parantaisi merkittävästi yhteyksiä Helsinki-Vantaan lentokentälle.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Muuten valtion odotukset ovat kuntien halussa lähteä mukaan neuvotteluihin ratayhteyksien suunnittelusta. Yksityisiä sijoittajia ratahankkeiden suunnitteluvaiheeseen Marin ei usko löytyvän.
Hankeyhtiöiden omistajuus jakautuisi siten, että valtio omistaa 51 prosenttia ja muut osakkaat 49 prosenttia. Yhtiön perustaminen edellyttää, että julkisyhteisöiltä löytyy pääomitus 49 prosentin osuuteen.
– Uskoisin että kunnilla on valmiutta lähteä neuvotteluja käymään, Marin sanoi.
Neuvotteluissa käydään läpi raideliikennehankkeiden suunnittelun lähtökohtia. Tällaisia ovat esimerkiksi osapuolten priorisoimat linjausvaihtoehdot ja tavoiteltava palvelutaso. Lisäksi käydään läpi hankkeen myötä toteutuvien maankäyttö- ja kiinteistökehityshyötyjen ja muiden hyötyjen taikka tulojen ohjaaminen hankkeen toteuttamiseen.
Osakassopimusten hyväksymisen jälkeen valtiolla on valmis pääomittamaan Suomi-radan hankeyhtiötä 76,5 miljoonalla eurolla ja Hankeyhtiö Turun tunnin junaa 38,25 miljoonalla. Suomi-radan suunnittelukustannusten arvio on kokonaisuudessaan noin 150 miljoonaa euroa. Turun tunnin junan jäljellä olevaksi suunnittelukustannukseksi on arvioitu noin 75 miljoonaa euroa.
– Tässä vaiheessa sitoudumme kattamaan koko suunnittelun kattavan kustannuksen. Kuntien kanssa on luonnollista neuvotella, miten jaksotetaan kuntien osallisuus, Marin sanoi.
Marinin mukaan kustannus voisi esimerkiksi jakautua useammalle kuin yhdelle vuodelle.
– Tämä on niitä asioita, joita käydään neuvotteluissa läpi.
Marin muistutti, että suunnitteluvaiheeseen ja suunnittelun rahoitukseen osallistuminen ei sido osapuolia hankkeiden rakentamisvaiheeseen tai rakentamisen rahoitukseen.
-Ne kustannuksethan ovat moninkertaiset suunnitteluvaiheen kustannuksiin nähden, ja pitäisin täysin kohtuuttomana sitä, että osapuolet sitoutuisivat rakentamiseen tai rakentamisen rtahoitukseen enenn kuin yhteyksiä on edes suunniteltu.
Suomi-radan kustannuksiksi on arvioitu 5,5 miljardia euroa, Turun tunnin junan kustannuksiksi vajaat 2,5 miljardia.
Marin toisti aiemman arvionsa siitä, että liikennöinti mahdollisesti rakennettavilla uusilla radoilla voisi alkaa aikaisintaan 2030-luvulla. Pelkästään suunnitteluun esiselvityksen jälkeen menee arviolta 6-8- vuotta, jonka jälkeen toteutusta voivat hidastaa vuosilla valitukset.
– Näyttää siltä, että tämä hallitus ei ehdi tekemään rakentamispäätöksiä, ihan johtuen siitä, että nämä hankkeet eivät ole siinä suunnitteluvaiheessa, että rakentamispäätöksiä voitaisiin tehdä.
Kolmas keskusteluissa ollut ratahanke Itä-Suomen suuntaan on vielä selvitettävänä, eikä sitä varten myöskään perusteta vielä hankeyhtiötä. Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää paraikaa linjausvaihtoehtoja hyötyvaikutuksineen.
Marin vakuutti, että itärata huomioidaan tasavertaisesti muiden hankkeiden rinnalla, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu.
– Selvitys valmistunee ensi keväänä, sen jälkeen on mahdollista tehdä päätöksiä myös tämän yhteyden osalta, Marin sanoi.
Juttua muokattu klo 12.03: Muotoiltu otsikkoa uusiksi.
