”Se projekti hakee mielettömyydessä vertaistaan” – Toisen junayhteyden rakentaminen Helsingistä Turkuun on jo lähtöraiteilla ja se ahdistaa Raaseporissa
Matka Turusta Helsinkiin kestää vajaat kaksi tuntia rantaradalla. Välipysähdyspaikkoja ovat Salo, Karjaa, Leppävaara ja Pasila. Kuva: Markus Sommers
Raaseporin kaupunki on hyötynyt Karjaan asemasta osana Helsingin ja Turun välistä rantarataa. Uusi raideyhteys Turun ja Helsingin välillä ei palvelisi millään tavalla Raaseporin asukkaita, vaan päinvastoin.
Näin ajattelee Raaseporin kaupunginvaltuutettu Linnéa Henriksson (r.). Hän ei siis kannata Länsirataa, joka tunnettiin aiemmin Turun tunnin junana.
– Karjaan olemassaolo on paljon kiinni junien kulkemisesta sen kautta. Koko Raaseporin joukkoliikenne on rakentunut junaliikenteen ympärille.
Karjaa on kaupunginosa Raaseporissa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Länsirata näivettäisi henkilöjunaliikenteen selkeästi nykyistä vähäisemmäksi Raaseporissa ja heikentäisi kaupungin veto- ja pitovoimaa, Henriksson epäilee.
– Raasepori menettää siinä, jos Länsirata rakennetaan.
– Länsiradan rakentamisesta koituisi iso kuormitus ympäristölle.
Lisäksi Henriksson miettii, että riittäisikö matkustajia kunnolla kahdelle raideyhteydelle.
Esimerkiksi Traficomin ennusteiden mukaan matkustajamäärät eivät juurikaan kasva nykyisellä rataosuudella Helsingin ja Turun välillä.
Valtion johdolla
Länsirata on kuntien ja valtion yhteinen hanke. Hankeyhtiötä rahoittavat molemmat osapuolet.
Kuntien osuus uuden ratayhteyden laskusta voi nousta jopa miljardiluokkaan. Turku, Helsinki, Espoo, Lohja, Salo, Vihti ja Kirkkonummi ovat osakaskuntina Länsirata Oy:ssä.
Tavoitteena on, että kunnat voisivat päättää sitoutumisestaan hankkeen rakentamisvaiheeseen jo kuluvan kesän aikana.
Hankkeen valttikorttina on Helsingin ja Turun välisen matka-ajan väheneminen kahdesta tunnista 78–86 minuuttiin.
Suunnitteluvaiheessa valtio on vastannut 51 prosentin osuudella Länsirata Oy:n kuluista. Neuvottelut rakentamisvaiheen kustannusten jaosta kuntien ja valtion välillä jatkuvat.
Kenellä on kiire?
Raaseporin kaupunginvaltuuston jäsen ja kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Petteri Ahomaa korostaa rantaradan toimivuuden merkitystä.
– Se on elinarvoisen tärkeä asia koko läntisimmälle Uudellemaalle, Kirkkonummelta Hankoon.
– Vaikka radasta puhutaan usein Helsingin ja Turun välisenä osuutena, on syytä huomioida myös Karjaalta Tammisaareen ja Hankoon lähtevä sähköiseksi uusittu rataosuus.
Alueen kunnissa nähtiin tervetullutta muuttoa pääkaupunkiseudun suunnasta korona-aikana, ja kehitys on jollain tasolla jatkunut edelleen, vaikka etätöistä on jo osin palattu takaisin pääkaupunkiseudun toimistoihin, Ahomaa kertoo.
– Alueen huokeat tonttihinnat ja erilaiset asumisvaihtoehdot selkeästi houkuttelevat ihmisiä irtaantumaan Helsingin hektisyydestä ja ahtaudesta. Rantaradan tulee toimia jatkossakin kätevänä ja nopeana yhteytenä niin Helsinkiin kuin Turkuunkin.
Rantarataa olisi syytä kehittää, Ahomaa huomauttaa.
– Toimivaa ei kannata hajottaa, mutta aina sitä voi vielä vähän parantaa. Junan myöhästelyt ovat valitettavan yleisiä. Tätä ongelmaa voi ja pitää ratkoa erilaisilla kunnostuksilla.
On myös tärkeätä pohtia kaksiraiteisuutta nykyisen yhden raiteen sijaan, Ahomaa jatkaa.
– Sen rakentaminen olisi valtavan paljon edullisempaa kuin Helsingistä Turkuun suunniteltu ”tunnin juna”.
– Se (Länsirata) projekti hakee mielettömyydessä vertaistaan varsinkin nyt, kun kansantalous on kaikenlaisten vakavien haasteiden kourissa.
Kahden raiteen mallilla matka entisen ja nykyisen pääkaupungin välillä sujuisi nykyistä joutuisammin ja aikataulullisesti varmemmin, Ahomaa lisää.
– On syytä kysyä kenellä on niin kiire, että Turusta Helsinkiin pitää päästä 20–30 minuuttia nykyistä nopeammin?
Ahomaa epäilee, että toteutuessaan Länsiradan lopullinen hintalappu heiluisi uusien hävittäjähankintojen tuntumassa.
Ensimmäinen vaihe
Uudenmaan länsiosassa sijaitsevassa Raaseporin kaupungissa asuu noin 27 000 asukasta.
Toteutuessaan Länsiradan on arvioitu valmistuvan vuonna 2032.
Tavoitteen mukaan vuonna 2028 valmistuvan ensimmäisen vaiheen kokonaiskustannukset ovat arviolta 600 miljoonaa euroa.
Ensimmäinen vaihe kattaa Espoo–Hista ja Salo–Hajala -osuuksien rakentamisen.
Lue myös:
Tässä poliittisessa tilanteessa rantaradan kunnostus kaksiraiteiseksi on tärkeämpi, edullisempi, ja luontoystävällisempi toimi kuin uuden radan rakentaminen. Olosuhteet ovat muuttuneet. Päätöksiä voidaan tehdä ja päätöksiä voidaan purkaa. Nyt on tunninratapäätöksen purkuaika.
Missä Suomen maakunnassa on eniten junaratoja vailla henkilöliikennettä? Pikaisesti koetin selvittää asiaa. Keski-Suomi keskellä maata on ykkönen tässä onnettomassa tilastossa, kun koko radalla Jyväskylästä Äänekosken ja Saarijärven kautta Haapajärvelle ei ole henkilöliikennettä eikä Keuruun kaupungissa Haapamäeltä länteen Parkanon kautta Poriin.
Mutta yllättävästi Uusimaa kisaa hopeasijasta ja rataosuuksia vailla aiemmin toiminutta henkilöliikennettä on eniten koko maassa. Näistä pisin on rata Hyvinkää-Lohja-Karjaa vaikka rata on juuri sähköistettykin. Pääosin Uudellamaalla kulkee myös rata Lahdesta Loviisaan ja vailla henkilöliikennettä sekä rata Keravalta Porvooseen.
Varsinais-Suomessa visioidaan henkilöliikennettä Turusta Uuteenkaupunkiin ja Satakunnassa Kokemäeltä Raumalle.
Miksi maakuntaliitot Uudellamaalla ja Keski-Suomessa eivät halua puuttua asiaan? Aihetta mielestäni olisi.