VR kaavailee Haaparantaan jopa kolmea junavuoroa – "Sähkörata yhdistää koko Perämerenkaaren"
Uusi sähkörata nopeuttaa rautatiekuljetuksia Suomesta Ruotsin rataverkolle. Kuvassa Haaparannan asema ja ratapiha. Kuva: Väylävirasto
Tapio Mainio, teksti
VR kaavailee jopa kolmen junavuoron aloittamista vasta valmistuneella Tornion ja Haaparannan välisellä, uudella sähköradalla.
– Olemme jättäneet ostoliikenteestä tarjouksen, kertoo VR:n uudesta liikenteestä vastaava johtaja Juho Hannukainen.
Aikatauluhahmotelmissa esimerkiksi Helsingin yöjunasta olisi vaihtoyhteys Haaparantaan ja edelleen Luulajaan.
Tuen tarve olisi puolesta miljoonasta aina 2,1 miljoonaan euroon vuodessa, riippuen junavuorojen tiheydestä.
Liikenneministeri Lulu Ranne (ps.) näytti Tornio-Haaparanta-radan sähköistysjuhlassa tuelle osittain vihreää valoa.
Sähköistysjuhla täytti Grand hotellin salin Torniossa maanantaina. Kuva: Tapio Mainio
Alhaisempi jännite Ruotsissa
Uusi sähkörata yhdistää Suomen pääradan Kemin Laurilan kohdalta aina Ruotsin puolelle, jossa suomalainen leveämpi raideleveys ulottuu Haaparannan asemalle.
Samoin sinne on pystytetty suomalaiset ajolangat siellä piipahtavalle VR:n veturille vaunuineen, koska Ruotsin rataverkolla on käytössä alhaisempi jännite.
Edelleen syvemmälle Ruotsiin matkaava matkustaja vaihtaa Haaparannan rautatieasemalla VR:n vaunusta ruotsalaiseen junaan.
Haaparannasta on ostopalveluna päivittäin jo kolme junavuoroa kohti Bodenia ja Luulajaa.
– Vuorojen määrä on tarkoitus nostaa kuuteen. Uskon, että junamatkustamisen suosio Suomen suuntaan kasvaa, sillä Bodeniin on jo muuttanut runsaasti suomalaisia rakentamaan Stegran uutta fossiilivapaata terästehdasta, kertoo Bodenin kaupungin suunnittelujohtaja Ellinor Isaksson-Larsson.
Juhlasali täyttyi
Bodenin kaupungin asukasluvun ennustetaan kasvavan 28 000:sta noin 33 000:een vuoteen 2030 mennessä.
– Vihdoin vuosien odottelun jälkeen saada suora henkilöjunayhteys Suomesta Haaparantaan, iloitsee kunnanvaltuuston jäsen Sofia Söderholm (Moderaterna).
– Sähkörata yhdistää koko Perämerenkaaren. Pian voi matkustaa junalla Tukholmasta Haaparannan Kemin ja Oulun kautta Helsinkiin, sanoo Norbottenin kristillisdemokraattien puheenjohtaja Lars-Erik Wikberg.
Molemmat ruotsalaispoliitikot osallistuivat Tornio-Haaparanta sähköradan valmistujaisjuhlaan Torniossa maanantaina.
Tornion Grand hotellin juhlasali oli täynnä suomalaisia ja ruotsalaisia virkamiehiä, poliitikkoja sekä molempien maiden liikenneministerit Lulu Ranne ja Andreas Carlson.
Uusi suomalainen 23 kilometrin pituinen sähkörata ulottuu nyt Kemin Laurilasta Tornion kautta Haaparannan rautatieasemalle, jossa suomalaista rataa on Ruotsin puolella kilometrin pituinen pätkä.
Parannustöistä Väyläviraston osuus oli 18 miljoonaa euroa, Huoltovarmuuskeskuksen 10 miljoonaa ja kuntien noin 2 miljoonaa. Ruotsin osuus hankkeesta oli noin 7 miljoonaa euroa.
– Nyt Haaparannan ja Tornion välillä on kaksi raideleveyttä päällekkäin, kertoo Väyläviraston rautatiejohtaja Jukka Ronni.
Ruotsalainen ja eurooppalainen raideleveys on 1 435 millimetriä ja Suomessa raideleveys on 1 524 millimetriä.
– Lisäksi Ruotsissa on käytössä matalampi jännite, joten Suomen ajolangat ulottuvat Haaparannan ratapihalle saakka, lisää Väyläviraston projektipäällikkö Jouni Vauhkonen.
Ilman sitä suomalainen sähköveturi ei voisi ajaa Haaparannan asemalle tai käytössä pitäisi olla kalliimpi, niin sanottu, kaksijänniteveturi.
– Harmi vaan, että henkilöliikenteen aloittaminen siirtyy byrokratian vuoksi ensi vuoden alkuun, vaikka teknisesti sähkörata olisi nyt valmis, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.
– Odotamme Ruotsilta vielä liikennöintilupaa henkilöliikenteen aloittamiseksi. Se voisi alkaa ensi vuoden alussa, liikenneministeri Ranne kertoo.
Ministeri Andreas Carlson pitää Tornion Grand hotellissa juhlapuhetta. Carlson on kristillisdemokraattinen poliitikko. Kuva: Tapio Mainio
Huoltovarmuus paranee
Myös ostoliikennettä koskevaan lakiin pitäisi saada hänen mukaan muutos.
– Uusi sähkörata parantaa myös maiden välistä huoltovarmuutta, sanoo Ruotsin liikenneministeri Andreas Carlson.
– Meriliikenteen vakavissa häiriötilanteissa tie- ja rautatiereitti voi korvata meriliikennettä, sanoo Väyläviraston johtaja Magnus Nygård.
– Tämän hankkeen todellinen merkitys ja arvo voi olla lopulta isompi kuin aluksi uskottiinkaan, lisää Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen.
Juttua muokattu 29.1. kello 19.51, korjattu kunnanvaltuuston jäsenen Sofia Söderholmin puolue (Moderaterna) oikeaksi.
Lue myös:
Joo nyt vielä Kolari – Narvik yhteys rakenteille. Siis esim Rovaniemi – Levi – Ylläs – Kolari – Svappavaara… huoltovarmuus, malminkuljetukset ja turismi… puheita on kyllä ollut.
Suomen huoltovarmuus on luotava eri tavoin. Perämerenkaari on tarpeen Lapille ja Peräpohjolalle jo nyt ja tulevaisuudessa. Mutta koko Suomen huoltovarmuuden kannalta on utopiaa ajatella sen hoitamista hyvin herkästi haavoittuvan radan avulla.
Ruotisin puolella ei ole nytkään tarjolla ylimääräistä ratakapasiteettia, joten huoltovarmuus tulee rakentaa maamme Länsirannikolta Pohjanlahden yli Skandinaviaan ja sieltä ohi ´Tanskan salmien muuhun Eurooppaan ja Amerikkaan. Poikittaisrata Porista Parkanon kautta Haapamäen risteysasemalla kuten Vaasan ja Kaskisten satamista samoin Haapamäen risteysasemalle ja sieltä Sisä- ja Itäisen Suomen kaikkiin maakuntiin on ainoa kunnon ja toimintavarmin koko Suomen huoltovarmuusreitti.
Poikittaisrata Haapamäen risteysaseman kautta palauttaisi koko Suomen palvelevan rataverkoston, ikä nyt maastamme käytännössä puuttuu, koska huomio kiinnittyy vain pitkittäissuuntaisiin kolmeen rataan ja niistäkin vain nk. Päärataan.
Poikittaisrata on ainut uskottava huoltovarmuusrata koko Suomen kannalta, mutta se olisi myös paras ilmastopoliittinen teko ja poistaisi myös maanteiden ja muiden ratojen ruuhkat ja alati lisääntyvä kulutuksen.