Liminganlahden luontokeskusta uhkaa Edenin kohtalo: "Kuin matto olisi vedetty jalkojen alta"
Tyrnäväläinen Tiia-Sofia Hietala oli retkellä Liminganlahden luontokeskuksessa lastensa Elian ja Eevin kanssa. Mukana oli myös puoliso Joona Hietala. Kuva: Tapio Mainio
Tapio Mainio, teksti ja kuva
Oulun kupeessa sijaitsevaa luontokeskus nähdään uhkakuvissa autioituneena oululaisen, toimintansa lopettaneen kylpylähotellin tapaan.
Luontokeskuksen kahvilan suurista ikkunoista avautuu näkymä Liminganlahdelle, joka on maailman kuulu luontomatkailukohde. Paikalla on retkeilijöitä.
– Pitääkö paikkansa, että luontokeskus aiotaan sulkea, ihmettelee tyrnäväläinen Joona Hietala. Hän on retkellä Liminganlahden luontokeskuksessa yhdessä puolisonsa Tiia-Sofia Hietalan ja lasten Elian ja Eevin kanssa.
Myös opastuskeskuksen kahvilatyöntekijä Katariina Ahola on epävarma luontokeskuksen jatkosta.
Viime vuonna luontokeskuksessa kirjattiin 37 000 kävijää. Koronavuonna tehtiin ennätys 61000 kävijää. Se on auditorioineen Oulun seudun suosituin luontomatkailukohde.
Kunnalle päävastuu?
Metsähallitus haluaa säästösyistä luopua Liminganlahden luontokeskuksesta, jonka se omistaa puoliksi Limingan kunnan kanssa. Taustalla on tarve paikata luontopalvelujen miljoonien eurojen rahoitusvajetta. Metsähallitus toivoo, että kunnat ja matkailuyritykset ottaisivat päävastuun suurimman osan luontokeskusten pyörittämisestä. Keskuksia on jäljellä 19.
– Tuntuu kuin matto olisi vedetty alta, sanoo Limingan kunnanjohtaja Pekka Rajala.
Limingan kunta ei Rajalan mukaan pysty yksin pyörittämään luontokeskusta.
– Eikä meillä ole siihen osaamista, hän huomauttaa.
Lakkautuslistalla ovat Liminganlahden lisäksi Hossan, Kilpisjärven, Seitsemisen ja Teijon luontokeskukset.
– Rahoitusvaje on 4,1 miljoonaa euroa, kun käytettävissä oleva perusrahoitus on noin 50 miljoonaa euroa, kertoo Metsähallituksen Luontopalvelujen apulaisjohtaja Samuli Sillman.
Metsähallitus on jo nyt joutunut karsimaan luontokeskusten henkilökuntaa ja aukioloaikoja. Seitseminen on jo suljettu ja Salon Teijossa yrittäjä pitää auki keskusta lokakuun loppuun saakka.
– Kunnanhallitus varasi jouluna lahjarahan Liminganlahden opastuskeskuksen yhteydessä olevan lintutorin uudistamiseksi. Sitä ei ole vielä käytetty. Lisäksi olemme hankkineet Liminganlahdelta lisää maata alueen matkailun kehittämiseksi, Rajala kertoo.
Rajalan mielestä luontokeskuksen pyörittäminen ei ole kunnan tehtävä.
– Se on Metsähallituksen perustehtävä ja heillä on siihen paras osaaminen. On todella lyhytnäköistä karsia luontopalveluista, sillä luonnossa liikkuminen opastetusti on tärkeää mielenterveystyötä. Liminganlahdella on järjestetty myös luontokouluja vastapainona kännykkäkulttuurille, Rajala sanoo.
Samuli Sillman puhuu etä- ja digitaalisten palveluiden kehittämisestä asiakaspalvelussa, mutta ne eivät Rajalan mukaan korvaa aitoa kanssakäymistä hyvin suunnitellussa ja toimivassa luontokeskuksessa.
Yksi vaihtoehto on Sillmanin mukaan se, että luontokeskukseen saadaan yksityinen toimija, sillä luontomatkailu on selvässä kasvussa. Kannattavan yritystoiminnan esteenä ovat jyrkät sesonkivaihtelut.
Luonnonpuistossa käy runsaasti väkeä lintujen muuttoaikoina sekä keskikesällä, sillä sinne on rakennettu hyvä reitistö nuotiopaikkoineen. Kaikki retkeilijät eivät käytä keskuksen kahvila- ja ravintolapalveluja vaan paistavat makkaraa nuotiolla ja nauttivat omia eväitään, mikä tekee osaltaan yrittämisestä haasteellista.
Luontokeskusten ongelma taloudellisessa mielessä on, etteivät ne tuota Metsähallitukselle tai kunnille euroja ylläpitoon.
Juttua muokattu 24.2. kello 14.24, Tiia-Sofian nimi oli kirjoitettu väärin ja nyt se on oikein.
Lue myös:
