Luokan-, englannin- ja liikunnanopettajia tarvitaan lisää

Lisäksi monet opettajakoulutuksen saaneet henkilöt vaihtavat opettajan työstä muihin tehtäviin. Siksi opettajankoulutusta tulee lisätä monilla aloilla, jotta pätevien opettajien riittävyys voidaan taata tulevaisuudessa.

Tämä on Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen julkaiseman opettaja- ja opettajankoulutustarpeita ennakoivan raportin keskeinen sanoma. Raportin ovat laatineet yliopistotutkija Kari Nissinen ja professori Jouni Välijärvi.

Raportissa esitetään laskelmat, joilla ennustetaan yleissivistävän ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen kelpoisten opettajien valtakunnallinen tarve vuonna 2025 ja arvioidaan tämän tarpeen tyydyttämisen vaatimaa opettajankoulutuksen volyymiä. Laskelmien pohjana on käytetty Tilastokeskuksen tuoreimpia opettaja- ja koulutustilastoja sekä väestöennustetta, eri tahojen laatimia eläkeikälaskelmia sekä yliopistoista ja ammatillisista opettajakorkeakouluista saatuja tilastoja opettajankoulutuksesta ja opettajaksi valmistuneista.

Selvityksen mukaan suurin lisäämistarve on luokanopettajakoulutuksessa, jossa vuotuisia aloituspaikkoja tulisi lisätä yli 20 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna. Eniten luokanopettajatarvetta lisäävät kouluun tulevien ikäluokkien kasvu ja kelpoisten luokanopettajien merkittävä työllistyminen muihin ammatteihin. Lisäksi pula kelpoisista erityisluokanopettajista kasvattaa luokanopettajatarvetta välillisesti.

Peruskoulun ja lukion näkökulmasta aineenopettajakoulutusta tulisi lisätä eniten englannin kielessä sekä liikunnassa ja terveystiedossa. Myös opinto- ja oppilaanohjaajien koulutusta tarvitaan nykyistä enemmän. Eri yhteyksissä on usein puhuttu matemaattisten aineiden opettajapulasta. Raportin mukaan aloituspaikkoja on tarjolla riittävästi, mutta ongelmana on se, että niitä jää paljon täyttämättä. Erityisen vaikealta matemaattisten aineiden tilanne näyttää ruotsinkielisessä opettajankoulutuksessa. Peruskoulun ja lukion ennakoitujen aineenopettajatarpeiden perusteella taide- sekä reaaliaineiden kuten historian ja yhteiskuntatiedon opettajien koulutusta voitaisiin jonkin verran vähentää.

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa nykyisten opettajien keski-ikä on monilla koulutusaloilla korkea, mikä lisää uusien opettajien koulutustarvetta. Tekniikan ja liikenteen alan opettajista lähes 70 prosentin ennakoidaan jäävän eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Erityisen suurta tekniikan ja liikenteen alan kelpoisten opettajien kysyntä on ruotsinkielisessä ammatillisessa koulutuksessa.

Suurin opettajatarpeen kasvu on kuitenkin odotettavissa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, jolla työvoiman kysynnän yleensäkin ennakoidaan lisääntyvän merkittävästi. Laskelmien mukaan ammatillista opettajankoulutusta voitaisiin vähentää jonkin verran humanistisella ja kasvatusalalla, kulttuurialalla sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla.

(KL)