Luottamustehtävät vievät yhä enemmän aikaa
2000-luvun alussa kunnanhallitusten jäsenet käyttivät viikossa keskimäärin 9 tuntia luottamushenkilötyöhön. Vuonna 2010 vastaa luku oli melkein 13 tuntia. Yli 20 000 asukkaan kunnissa hallituksen jäsenten viikoittainen työpanos vastaa jo osa-aikatyötä (14–16 tuntia viikossa).
– Keskeisten luottamustehtävien ajankäyttövaatimukset kasvavat, koska kunnallinen päätöksenteko monimutkaistuu ja luottamustehtävät keskittyvät yhä harvemmille henkilöille. Muutos on niin merkittävä, että luottamushenkilöjärjestelmän kestokyky on uhattuna. Edellytykset perinteiselle, vapaaehtoistyöhön perustuvalle luottamushenkilötyölle ovat ajankäytön kannalta olemassa vain pienissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa, tutkija Siv Sandberg Åbo Akademista toteaa.
Valtuutettujen ja lautakuntien jäsenten viikoittainen työmäärä on kasvanut keskimäärin noin kahdella tunnilla kymmenessä vuodessa. Valtuutettujen viikkotyömäärä on kasvanut kuudesta tunnista kahdeksaan tuntiin viikossa ja lautakunnan jäsenen kolmesta viikkotyötunnista viiteen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa selvitettiin kuntapäättäjien näkemyksiä ja kokemuksia kunnallisesta päätöksenteosta sekä Paras-uudistuksesta syksyllä 2010. Tutkimukseen vastasi 1500 valtuutettua, hallituksen jäsentä ja keskeistä lautakuntien jäsentä sekä viranhaltijaa kaikkiaan 40 kunnasta. Vastaavia vertailutietoja on käytettävissä vuosilta 1995, 1999 ja 2003.
Kuormitus vähentää jatkamishaluja
Viimeisen seitsemän vuoden aikana luottamustehtäviin käytetty aika on kasvanut kaikissa luottamustehtävissä ja kaikissa kuntakokoluokissa.
Vaikka yleiskuva luottamustehtävien kuormittavuudesta on parantunut hieman vuodesta 2003, yhteys ajankäytön ja kuormittavuuden välillä on selkeä. Hallitusten jäsenistä runsas kolmannes arvioi, että tehtävät vievät liian paljon aikaa, kun taas kaikista luottamushenkilöistä näin arvelee vain 12 prosenttia.
Kokemukset luottamustehtävien kuormittavuudesta vaikuttavat halukkuuteen asettua uudelleen ehdokkaaksi kuntavaaleissa. Ne, jotka kokevat luottamustehtävät liian kuormittaviksi, sanovat muita jyrkemmin ”ei” ehdokkuudelle syksyn 2012 kuntavaaleissa.
Suuri kunta on aikasyöppö
Aikaa kuluu luottamustehtäviin sitä enemmän, mitä suurempi kunta on. Erot käytetyssä ajassa vaihtelevat eniten kunnan koon mukaan, ei niinkään kuntaliitosten tai yhteistoimintaratkaisujen mukaan.
– Kuntaliitoksen seurauksena luottamushenkilöpaikkojen määrä vähenee, yhteistoiminta-aluekunnassa valtuuston määräämisvalta muuttuu. Kunnanhallituksen rooli näyttää entisestään korostuvan muutostilanteessa, sillä hallitus on kuntalain mukaan vastuussa konsernihallinnosta ja kunnan ulkoisista suhteista, esimerkiksi kunnallisesta yhteistoiminnasta. Liitoskunnissa puolestaan hallituksella on keskeinen rooli muutosprosessissa ja uuden organisaation luomisessa, Siv Sandberg lisää.
– Koska kuntien toimintaympäristö on yhä monimutkaisempi ja kuntien koko kasvaa, luottamushenkilöiden työn vaativuusaste nousee edelleen. Se edellyttää, että osana kuntalain uudistamista pohditaan luottamushenkilöiden osa- tai kokoaikaisuutta ainakin johtavien luottamushenkilöiden osalta – samalla tapaa kuin on jo käytössä muiden Pohjoismaiden, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kunnissa, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.
Uudet avaukset epäilyttävät
Vaikka Siv Sandbergin tutkimus osoittaa, että nykyisessä päätöksentekojärjestelmässä ja toimintatavoissa on paljon parantamisen varaa, luottamushenkilöt ja viranhaltijat epäilevät uusia avauksia. Poliittisen johtamisen uudistaminen pormestarimallilla houkuttelee vastaajista vain vajaata viidennestä. Kansanäänestysten käyttöä tärkeistä asioista päätettäessä kannattaa noin viidennes vastaajista. Kaksi kolmesta vastaajasta vastustaa äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen kunnallisvaaleissa.
Sen sijaan yli puolet kannattaa kunnallisvaalien järjestämistä internetin välityksellä. Kuntarakennekeskustelu on herättänyt kuntapäättäjät pohtimaan lähidemokratian kehittämistarpeita. Yli puolet vastaajista kokee, että jonkin tyyppistä kunnanosahallintoa tarvitaan lähidemokratian turvaamiseksi.
(KL)
