Sairausloman sijaan lääkäri voi kirjoitattaa Kempeleellä suosituksen kevennettyy työhön. Kuva: Ville Miettinen

Kempeleessä oli samanlainen tilanne kuin muuallakin Suomessa: mielenterveyden häiriöistä johtuvat poissaolot olivat selkeässä kasvussa.

Kempeleen henkilöstöpäällikkö Minna Vinkki kertoo, että fyysisistä vaivoista aiheutuvia poissaoloja on helpompi lähteä taklaamaan vaikkapa työtä keventämällä. Sen sijaan psyykkisen puolen asiat ovat herkempiä, eikä niistä perinteisesti ole haluttu puhua.

Uudenlaisia malleja ryhdyttiin kokeilemaan viitisen vuotta sitten. Silloinen työterveyden vastaava lääkäri pohti, olisiko psyykkisten vaivojen pitkiä sairauslomia mahdollista saada kuriin siten, että työ alettaisiinkin nähdä kuntouttavana toimintana.

– Aloimme valmistella mallia, jota miettimässä minun ja henkilöstön edustajien lisäksi oli työterveyshuolto. Yhteistoiminnassa järjestimme työpajoja, joissa oli mukana myös esihenkilöitä asiantuntijoina.

Mallin kehittämisessä keskeistä oli lähteä purkamaan mielenterveyden tabuja. Yhtä lailla kuin selkäkivuista voidaan puhua, työpaikalla pitää voida puhua omasta jaksamisesta ja muutoinkin psyykkisistä tilanteista.

– Halusimme viestiä, että psyykkisesti haastavat tilanteet ovat yleisiä ja emme ole rakentamassa mallia yhtä tai kahta ihmistä varten.

Keskustelukulttuuria on saatu avoimemmaksi, työpaikoilla uskalletaan nykyään puhua huolista ja jaksamisesta. Työyhteisöissä ymmärretään, että työkaveri voi toisen uupumista epäillessään kysyä, onko toinen väsynyt, mitä hänelle kuuluu.

Kunnassa on parhaillaan menossa varhaiskasvatuksen työhyvinvointia tukeva hanke, joka korostaa keskustelun tärkeyttä. Kun jollakulla on ongelmia jaksamisessa, esihenkilön kanssa sopien työtä voi keventää esimerkiksi muutamaan tuntiin päivässä – täydellä palkalla – ja lisäksi voidaan palkata sijainen.

– On tärkeää, että päivärytmi pysyy ja kollegamme tulee töihin joka päivä. Silloin hän ei jää kotiin pyörittämään mielessään ongelmiaan kokopäiväisesti. Työ voi ohjata ajatuksia muualle ja sitä kautta toimia kuntouttavana tekijänä.

Vastaavaa on kokeiltu eri työyhteisöissä nyt kaikkiaan viiden vuoden ajan ja saatu hyviä tuloksia. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ovat selkeästi lyhentyneet.

– Kokonaan emme saa niitä pois eikä ole tarkoituskaan, sillä osassa tapauksia sairauslomaa tarvitaan. Mutta mallin avulla pystymme tukemaan työntekijöitä varhaisessa vaiheessa, jolloin sairauspoissaolot lyhenevät tai niitä ei synny ollenkaan.

Kevennettyä työtä

Toinen Kempeleellä hyväksi havaittu malli on fyysisiin vaivoihin käytettävä tilapäisen työn malli. Yhdessä työterveyshuollon kanssa on sovittu, että sairausloman sijaan työntekijälle ei kaikissa tapauksissa kirjoitetakaan sairauspoissaolotodistusta vaan suositus kevennettyyn työhön. 

Työntekijä keskustelee tuolloin esihenkilönsä kanssa työrajoitteistaan ja pohtii, millaiset tehtävät hänelle tässä tilanteessa sopisivat. Esihenkilöt mitoittavat työn huomioiden työntekijän terveyden.

Vinkki huomauttaa, että työkyky on harvoin vajonnut nollaan prosenttiin. Työkykyä on vaivasta huolimatta jäljellä, ja työntekijälle täytyy miettiä soveltuvat tehtävät.

Tässäkin tapauksessa työtekijä voi tehdä osittaista työaikaa soveltuvissa tehtävissä kahden viikon ajan täydellä palkalla.

– Sitten yritetään paluuta omiin työtehtäviin, ja aika usein tämä onnistuu.

Lääkärin näkemystä ei kyseenalaisteta

Vinkki korostaa, että jos lääkäri arvioi työntekijän tarvitsevan sairausloman, työnantaja ei sitä kyseenalaista. 

Useissa tapauksissa työntekijä kuitenkin kykenee osittaiseen työntekoon. 

Kempele on onnistunut malliensa ansiosta pienentämään mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä johtuvia sairauslomia noin neljänneksellä. 

Fyysisiä vaivoja varten rakennetun mallin tilapäisiä työpäiviä kunnassa oli viime vuonna yli 700. Ilman mallia ne olisivat olleet sairauspoissaolopäiviä.

Työntekijän osittainenkin osallistuminen työhön tukee koko tiimiä. Hänellä on kokemusta, jota sijaiseksi palkatulla ei välttämättä ole.

Plussan puolella

Täyden palkan maksaminen osittaisilta päiviltä ja sijaisen palkkaaminen maksavat, mutta Kempeleessä on laskettu, että työnantaja jää mallien avulla voiton puolelle. 

Työnantaja maksaisi sairausloman omavastuupäiviltä joka tapauksessa täyttä palkkaa, Kelan korvaukset alkavat pyöriä vasta yhdeksän vuorokauden jälkeen. 

– Olemme tietoisesti rajanneet täyden palkan maksamisen osittaisesta työajasta kahteen viikkoon molemmissa malleissa, Vinkki kertoo.

Mutta taustalla on yhtä lailla ajatus siitä, että työntekijä halutaan pitää työn syrjässä kiinni, yleensä työntekijä on sairastuessaan heikoimmillaan. Pitkiltä jaksoilta on tutkimustenkin valossa vaikea palata töihin, ja pitkät sairauslomat iskevät työntekijän elämään myös taloudellisesti.

– Kaikkien kannalta on parasta, kun työhön pääsee palaamaan nopeasti.

Sijaiselle maksettava samanaikainen palkka ei käy kalliiksi, kun summaa vertaa pitkittyneen sairausloman kuluihin – puhumattakaan siitä, millaisia kuluja koko yhteiskunnalle tulisi ennenaikaisista eläköitymisistä.

Oikea mitoitus tärkeää

Vinkki kertoo mallien onnistumisessa olevan tärkeää, että työtehtävät mitoitetaan oikein: otetaan huomioon sen hetkinen työkyky ja työntekijä ohjataan terveyttään vastaaviin tehtäviin.

Tähänastisten kokemusten perusteella siinä onnistutaan hyvin. 

Tieto Kempeleen kokemuksista on kirinyt, ja Vinkki on konsultoinut jo useita organisaatiota työkyvyn malleista. 

– Mutta kyllä meilläkin riittää vielä tekemistä, olemme nyt hyvässä alussa. Olen tehnyt tätä työtä kauan ja voin sanoa, että työ ei varmasti lopu koskaan. Tehtävänäni on auttaa työntekijöitä voimaan mahdollisimman hyvin, ja sitä kautta työnantaja saa mahdollisimman hyvän työpanoksen. 

Hän korostaa, että työ tuottaa, kun työhyvinvointi ja jaksaminen ovat kunnossa sekä työntekijät oikeassa tehtävissä.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*