Lyhyistä poissaoloista isoja kustannuksia kunnille – Erityinen ongelma ovat maanantain poissaolot
Maanantaina alkavat poissaolot aiheuttavat jopa kaksinkertaiset kustannukset muihin viikonpäiviin verrattuna. Kuva: Pixabay
Lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Näin toteaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan maanantaina julkaisema tutkimus.
Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä, kerrotaan Etlan tiedotteessa.
Maanantaina julkaistun Etla-tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot muodostavat määrällisesti suurimman osan kuntatyöntekijöiden poissaoloista. Lyhyet sairauspoissaolot painottuvat viikon alkuun, erityisesti maanantaihin. Maanantaina alkavat poissaolot aiheuttavat jopa kaksinkertaiset kustannukset muihin viikonpäiviin verrattuna.
Etlan tiedotteessa tutkijat kertovat, että lyhyet poissaolot näyttäytyvät paitsi taloudellisena rasitteena, myös mahdollisena hälytysmerkkinä työn kuormittavuudesta ja johtamisen haasteista.
Etla selvitti eläkevakuuttaja Kevan toimeksiannosta ja Kevan aineistoihin pohjautuen sairauspoissaolojen aiheuttamia kustannuksia kunta-alalla vuosina 2019–2021. Analyysi kattoi yli 215 000 työntekijän poissaolotiedot. Tänään julkaistussa tutkimuksessa Lyhyen työkyvyttömyyden kustannukset kunta-alan työpaikoilla (Etla Raportti 165) on keskitytty erityisesti lyhyisiin, alle 10 päivän sairauspoissaoloihin. Tutkimusaineisto on otanta eli se ei kata kaikkia kunta-alan ja hyvinvointialueiden työntekijöitä.
Organisaatioiden välillä havaittiin merkittäviä eroja sairauspoissaolojen todennäköisyydessä, vaikka työntekijöiden taustatekijät, kuten ikä ja ammatti, vakioitiin.
– Tutkimuksemme antaa vahvoja viitteitä siitä, että kunnissa on mahdollista vaikuttaa sairauspoissaoloihin suunnitelmallisella työkykyjohtamisella. Erityisesti lyhyet poissaolot voivat toimia varhaisena hälytysmerkkinä, johon kannattaa reagoida nopeasti, toteaa Etlan tutkija ja Etlatiedon tutkimuspäällikkö, lääketieteen lisensiaatti, MBA Martti Kulvik.
Tutkimuksen mukaan erittäin ongelmallisia ovat yli 30 päivän sairauspoissaolot. Pitkät sairauspoissaolot aiheuttavat noin puolet kaikista työnantajille koituneista sairauspoissaolokustannuksista, vaikka niitä on vain alle kymmenellä prosentilla henkilöstöstä. Etlan tiedotteen mukaan pitkien poissaolojen kustannusrasitetta lisää se, että vaikka Kela korvaa osan kustannuksista 11. päivästä alkaen, työnantajalle jää edelleen huomattava osuus palkkavastuista.
Hoito-, varhaiskasvatus-, opetus- ja sosiaaliala dominoivat sairauspoissaoloista työnantajille syntyviä välittömiä kokonaiskustannuksia. Selityksenä ovat tutkijoiden mukaan muun muassa kyseisten ammattiryhmien suuret työntekijämäärät sekä jatkuva altistuminen tarttuville taudinaiheuttajille.
Tutkijat suosittelevatkin kunnille nykyistä aktiivisempaa lyhyiden sairauspoissaolojen seurantaa sekä organisaatiokohtaisen tiedon hyödyntämistä toimenpiteissä.
Aiemmat kommentit
Keskustele
Luitko jo?
Tästä aiheesta huudettiin hirveästi joku aika sitten . Varsinkin AY väki piti kauhean vääränä että eka poissaolo päivä olisi palkaton . No nyt asia on tutkittu ja asia on niin että Suomessa on krapula päivä josta aiheutuu hurjasti tyhjäkäyntiä ja kuluja. Käsittääkseni muissa Pohjoismaissa tämä asia on tiedostettu jo aikoja sitten . Suomi jatkaa AY liikkeen johdolla tuottavuuden laskun ihannointia .
Miksi Suomessa ei palkita niitä joka hoitaa työnsä kunnolla mutta samaan aikaan uhrataan aikaa ja kehitellään typeriä selityksiä sille miksi niitä jotka eivät hoida hommiaan tulee pitää töissä ? Tosiasia kun on että työkaverit ne litsarin väliin jättämät työt joutuvat tekemään omaa työtahtia kiristämällä .