Maakaasulla lämpöä tuottavat kunnat uuden edessä: hinta on pilvissä ja saatavuus epävarmaa
Kaasun etu kaukolämmön tuotannossa on se, että sillä voidaan vastata nopeasti lämmitystehohuippuihin, sanoo Lempäälän Lämmön toimitusjohtaja Toni Laakso. Kuva: Rami Marjamäki
Lempäälässä kaasulla on kaukolämmön tuotannossa yhä merkittävä rooli, sanoo kunnan omistaman Lempäälän Lämmön toimitusjohtaja Toni Laakso. Lempäälää on lämmitetty kaasulla vuodesta 1986.
–Talvi tulee todella nopeasti. Tilanne on hyvin haastava sekä kaasun hinnan että saatavuuden suhteen. Hinta on noussut puolessatoista vuodessa kymmenkertaiseksi, Laakso kertoo.
Tällä hetkellä Lempäälän kaukolämmöstä 75 prosenttia tuotetaan biomassalla eli sahateollisuuden sivutuotteilla ja metsätähteillä.
–Neljännes jää täytettäväksi muista energialähteistä. Tavoitteena on saada kaasua joulukuussa Inkooseen tulevasta LNG-aluksesta, mutta joudumme korvaamaan kaasua myös öljyllä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Gasgridin mukaan aluksen kapasiteetti riittää kattamaan sekä Suomen että Viron maakaasutarpeet. Venäjä keskeytti kaasutoimitukset Suomeen toukokuussa.
–LNG-alus parantaa meidänkin huoltovarmuuttamme merkittävästi, Laakso sanoo.
Lempäälän Lämpö selvittää parhaillaan paikallisen biokaasun tuotantomahdollisuuksia. Toteutuessaan hanke tuo helpotusta vasta lämmityskaudelle 2023-24, Laakso toteaa.
Maakaasusta tuli varapolttoaine
Monet kunnat ovat viime vuosina luopuneet maakaasun käytöstä lämmöntuotannossa, kertoo Palveleva kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtaja Katja Kurki-Suonio.
–Viimeisen kymmenen vuoden aikana kuntiin on rakennettu paljon biokattiloita. Myös hukkalämmön hyödyntäminen ja savukaasupesurit ovat yleistyneet.
Viime vuonna Suomen kaukolämmöstä 12 prosenttia tuotettiin maakaasulla, käy ilmi Energiateollisuus ry:n tilastoista. Vuonna 2011 vastaava osuus oli kaksinkertainen.
Tilastoista selviää myös, että maakaasu ei ole enää yhdessäkään kunnassa kaukolämmön pääasiallinen energianlähde. Silti sitä käytetään edelleen useilla paikkakunnilla kovilla pakkasilla ja varapolttoaineena. Vuonna 2020 tällaisia kuntia oli yli 20.
–Kaukolämpöyhtiöt ovat varautuneet mahdollisiin saatavuusongelmiin. Maakaasu on tavallisesti varapolttoaineena ja sen varalla on vielä öljy.
Polttoainehankinnan eteen on tänä vuonna jouduttu tekemään tavallista enemmän töitä, kun hankintakanavatkin ovat voineet muuttua, Kurki-Suonio sanoo.
Hänen mukaansa kaukolämpöyhtiöt ovat kuitenkin saaneet polttoainetta talveksi. Kurki-Suonio arvioi, että fossiilisten polttoaineiden osuus saattaa nyt nousta.
–Hiilidioksidipäästöihin voi tulla jotain kuprua, jos yhtiöt turvautuvat turpeeseen tai öljyyn, mutta ajattelen silti, että kyseessä on vain hetkellinen tilanne.
Imatran Lämpö luopui maakaasusta
Kuntaomisteinen Imatran Lämpö Oy tuotti ennen kaukolämpönsä kokonaan maakaasulla, kunnes se rakensi vuosina 2013-2015 kolme biolämpökeskusta ja siirtyi metsäenergiaan.
–Kuluttajahinta oli korkea. Meidän täytyi saada edullisempi lämmönlähde, jotta hintaa voitiin laskea, kertoo Imatran Lämmön toimitusjohtaja Vesa-Pekka Vainikka.
Vaakakupissa painoivat myös hiilidioksidipäästöt ja huoltovarmuus. Vuoden 2016 alusta Imatran Lämpö laski kuluttajahintojaan yli 20 prosentilla, Vainikka kertoo.
–Biolämpökeskusten valmistuttua maakaasu jäi huippu- ja varapolttoaineeksi ja kaksi vuotta sitten korvasimme sen kokonaan biokaasulla.
Imatran Lämmöllä on yhä lähes 200 asiakasta, joille se jakelee maakaasua. Vielä kahdeksan vuotta sitten heitä oli 275.
–Öljy- ja maakaasulämmittäjät haluavat nyt siirtyä kaukolämpöasiakkaiksi. Tarjouspyyntöjä tulee ovista ja ikkunoista, ja me teemme sen, minkä voimme.
