Maakuntajohtajat pelkäävät tuoreessa kannanotossaan, että uuden lakiluonnoksen myötä kaavoituksessa ollaan menossa ojasta allikkoon. (Kuva: Ville Miettinen)

-Ehjää ei pidä korjata, on maakuntajohtajien yhteinen näkemys lausuntokierroksella olevaan kaavoitus- ja rakentamislakiuudistukseen. Maakuntajohtajat toteavat yhteisessä lausunnossaan, ettei ehjää pidä korjata ja tässä vaiheessa koko lakiuudistuksen valmistelu olisi syytä lopettaa.

-Kyseessä on keskeneräinen lakiluonnos, joka ei saavuta hallitusohjelmassa sille asetettuja tavoitteita, vaan on osin näiden kanssa ristiriidassa, julkilausumassa todetaan.

Maakuntajohtajien kannanotossa ei ole löydetty lakiluonnoksesta mitään hyvää. Lisää byrokratiaa, lisää kustannuksia, vähemmän demokratiaa ja heikompaa maakuntakaavaa olisi lakiluonnoksen voimaan tullessa tarjolla.

-Lakiluonnos ei sujuvoita kaavaprosesseja eikä vähennä byrokratiaa, vaan päinvastoin lisää sitä. Luonnos lisää samalla kuntien kustannusrasitusta. Luonnoksen myötä suunnittelun määrä lisääntyisi, mutta sen vaikuttavuus heikkenisi. Julkisen talouden kestävyysvajeen näkökulmasta lopputulos olisi haitallinen. Hallinnon työn tulee olla mahdollisimman vaikuttavaa ja kustannustehokasta, maakuntajohtajat arvioivat.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



-Ympäristöministeriö pyrkii lakiluonnoksen myötä merkittävästi heikentämään kuntien ja kuntayhtymien demokraattiselta pohjalta tapahtuvaa suunnittelua ja kasvattamaan valtion toimivaltaa alueidenkäytön valvonnassa. Lakiluonnoksessa suunnittelujärjestelmään jäisi aukkoja maakuntakaavan mainitun heikentämispyrkimyksen myötä. Maakuntakaavalle asetetaan tavoitteita, joita se ei esitetyssä muodossaan enää pysty täyttämään. Nykyään kaikki maakuntakaavassa on oikeusvaikutteista, kun taas lakiluonnoksessa sitä olisivat vain harvat teemat, ja nekin rajallisesti, yhteisessä kannanotossa korostetaan.

Ongelmia nähdään myös osallisuuden kannalta. Tarjolla olevaa järjestelmää pidetään monimutkaisena ja se lisäisi jatkuvaa tulkintaa, joka puolestaan lisäisi eri oikeusasteisiin etenevien riitatapausten määrää.

-Lakiluonnos heikentäisi kansalaisten uskoa vaikutusmahdollisuuksiinsa erilaisissa viranomaismenettelyissä, maakuntajohtajat arvioivat.

Ja sekin on jäänyt maakuntien ykkösnaisille ja -miehille epäselväksi, miksi lakiluonnosta ylipäätään olleen viemässä eteenpäin.

-Pitkään jatkuneen valmistelun aikana ei ole selkiytynyt, miksi kaavoitus- ja rakentamislakia ylipäänsä yritettiin uudistaa nyt esitetyssä laajuudessa. Prosessien keventäminen on tarpeen, mutta tämä ei vaadi monelta osin hyvin toimivan, voimassa olevan lain kokonaisuudistusta. Ehjää ei olisi pitänyt lähteä korjaamaan, Suomen maakuntajohtajat arvioivat yhteisessä kannanotossaan.

EDIT 7.10.2021 kelo 12.15. Muokattu tekstiä lukijan huomautuksen jälkeen. Maakuntajohtajissa on tosiaan molempia sukupuolia. Kiitokset tarkkaavaiselle lukijalle. Pekka Moliis

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. ”Ja sekin on jäänyt maakuntien ykkösmiehelle epäselväksi, miksi lakiluonnosta ylipäätään olleen viemässä eteenpäin.” YkkösMIEHELLE??? Onko toimittajalta unohtunut, vai eikö tiedä, että maakuntajohtajina on naisiakin?

  2. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain, kaivoslain 40 ja 58 §:n ja ydinenergialain 23 §:n muuttamisesta (HE 169/2021)

    Miksi Suomi ei EU-Pilot-huomautuksen jälkeen anna valitusoikeutta tässä yhteydessä myös kuntalaisille ja asianosaisille YVA-direktiiviin perustuen myös kotimaassa oleville YVA- ja SOVA/SEA-hankkeille?

    Århusin sopimus, Faron yleispuitesopimus ja Eurooppalainen maisemayleissopimus tulee huomioida ja valitusoikeus tulee antaa myös niille yksittäisille kuntalaisille ja henkilöille ”joita asia koskee”?

    Ks. alla

    https://tem.fi/paatos?decisionId=0900908f80754546

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*