Olli Ristaniemi ja Hanna Kunttu Keski-Suomen liitosta tutustumassa maastoon Muuramen Punakankaalla, josta otetaan rakennuskiveä ja kalliokiviainesta. (kuva: Keski-Suomen liitto)

Korkeimman hallinto-oikeuden viimeaikaiset ratkaisut muun muassa arvokkaiden geologisten muodostumien osalta osoittavat, että maakuntakaavan ohjausvaikutus on heikko.

Näin kirjoittaa blogissaan Keski-Suomen liiton suunnittelujohtaja, filosofian tohtori Olli Ristaniemi.

Ristaniemi nostaa esiin KHO:n ratkaisuja: Lainvoimaisen maakuntakaavan maisemaltaan ja luontoarvoiltaan maakunnallisesti arvokkaalta harjualueelta voi ottaa soraa, ja valtakunnallisesti arvokkaalla kallioalueella voi louhia kalliokiviaineksia. Ja edelleen, KHO:n päätöksen mukaan, lainvoimaisen maakuntakaavan varauksesta huolimatta turvetuotanto ei ole mahdollista varauksen alueella.

– Tuulivoimakin näyttää hakeutuvan aivan muualle kuin maakuntakaavassa varatuille laajoille alueille, Ristaniemi huomauttaa.

Mainos



Ristaniemi toteaa, että maakuntakaavoituksen ydintehtävä on yhteensovitus eri maankäyttömuotojen kanssa sekä kuntakaavoituksen yleispiirteinen ohjaus.

– Mutta jos esimerkiksi maa-ainesten ottoon, turvetuotantoon ja geologisiin arvoihin liittyvät ratkaisut ovat yllä kuvatun kaltaisia, yhteensovitustavoite katoaa. Onko näitä enää korkeimman hallinto-oikeuden päätösten jälkeen syytä tuoda maakuntakaavaan niiden olemattomien ohjausvaikutusten vuoksi?

Ristaniemen mukaan kyseessä on merkittävä lainsäädännöllinen epäkohta.

– Kaavamerkintöjen kuuluisi ohjata maankäyttöä. Jos merkinnöillä ei kuitenkaan ole juuri mitään vaikutusta, tuntuu turhauttavalta tehdä erittäin mittavia tutkimuksia. Maakuntakaavoittajana näen, että ”tarttis tehdä jotain”: tehdään lakimuutoksia tai ei sitten esitetä edellä kuvattuja alueita ollenkaan maakuntakaavassa, hän kirjoittaa.
Olli Ristaniemen kirjoitus Keski-Suomen liiton blogissa

Mainos



 

 

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*