Lahden kaupunginvaltuusto käsittelee omaa lausuntoaan sote- ja maakunta-uudistuksesta ensi maanantain kokouksessa. (Kuva: Ville Miettinen)

Toimintamallin joustamattomuus, kuntien verokatto, tilaaja-tuottaja-malli, palvelukeskukset ja kiinteistöomaisuuteen liittyvät riskit nousevat esiin, kun maakuntien keskuskaupunkien lausuntoja maakuntahallinnon ja sote-uudistuksen tiimoilta selailee.

Viime tippa on yhä suosittu aikaraja kunnalliselämässä. Monet kunnat ja kaupungit hyväksyvät lopulliset lausuntonsa vasta ensi viikon alussa.

Monilla eri alueilla kunnat ja kaupungit ovat viilanneet lausuntojaan yhteisvoimin maakunnallisen sote-valmistelun alla. Perusvire kunnissa lakiuudistusta kohtaan on positiivinen, mutta samaan aikaan kriittinen lain sisältöön liittyen. Tosin Espoo on jo ennättänyt koko sote-uudistuksen hylkäämistä nykymuotoisena.

Samoja murheita

Olipa kaupunki sitten etelässä tai pohjoisessa, niin kuntapäättäjillä on hyvin tiedossa maakuntien erilaisuus. Tämän viisauden toivotaan olevan myös käytössä, kun lakeja viilataan lopulliseen muotoonsa.

– Perustettavat maakunnat ovat toiminnallisesti keskenään hyvin erilaisia ja niiden alueilla sijaitsevat kunnat ja kaupungit ovat resursseiltaan ja kantokyvyltään hyvin erilaisia. Läheisyysperiaatteen toteuttamiseksi ja palveluiden tarkoituksenmukaisen järjestämisen mahdollistamiseksi tulisi mahdollistaa maakunnan järjestämisvastuun siirtäminen kunnalle silloin, kun kunta ja maakunta siitä keskenään sopivat, Turun lausunnossa todetaan.

Jousto ja maalaisjärjen käyttö kelpaa myös Lappiin. Pohjoisessa halutaan tehdä jatkossakin yhteistyötä yli rajojen.

-Lapin maakunnan pitkät etäisyydet tulisi huomioida ja yhteistyö rajanaapureiden, Ruotsin ja Norjan kanssa tulisi jatkossakin olla mahdollista, jolloin turvataan paikallisesti väestön palvelujen saantia, Rovaniemeltä huomautetaan.

Kiinteistöriskit huomioitava

Kunnissa pelätään tyhjilleen jäävien sote-kiinteistöjen jäävän nyt lausuntokierroksella olevan lakiesityksen perusteella kuntien syliin. Riskiä halutaan siirtää poikkeuksetta myös sille taholla, jolla on valta ja rahat päättää kiinteistöjen käytöstä.

– Kiinteistöomaisuuteen liittyvät riskit tulee järjestelyssä kohdentaa sille osapuolelle (maakunta, perustettava maakuntien toimitilayhtiö), joka omilla toimillaan pystyy vaikuttamaan kiinteistöjen käyttötarpeeseen, Mikkelin suunnalta vaaditaan.

Kajaani painottaa lausunnossaan, ettei kunnille saa asettaa verokattoa kunnallisveron suhteen. Kuntien oikeutta määrätä itse veroprosenttinsa ei tule rajoittaa millään laskennallisella kikkailuilla. Sama tulee vastaan lähes jokaisessa lausunnossa.

-Kunnan oikeus päättää veroprosentistaan kuuluu perustuslaissa turvatun kunnallisen itsehallinnon ytimeen. Kaikenlainen kunnan verotusoikeuteen puuttuminen merkitsee myös riskiä, että kunnille myönnettyjen lainojen korko nousee, kiteyttää Rovaniemi asian.

Tilaaja-tuottaja romukoppaan

Samaan aikaan kun kunnat ovat purkamassa omia tilaaja-tuottaja-mallejaan, niin valtiovalta on tuomassa rakenteen uuteen maakuntahallintoon. Ihme ei olekaan, että maakuntien päättäjillä on niskavillat pystyssä jo valmiina ja aseesta poistettuna varmistin, kun sanapari mainitaan.

-Rovaniemen kaupunkiorganisaatiossa tilaaja-tuottaja malli purettiin viime vuoden aikana. Kuntien kokemusten mukaan tilaaja-tuottajamalli aiheuttaa epäselvyyttä johtamis- ja vastuusuhteissa ja aiheuttaa lopulta kustannusten nousua. Lisäksi se aiheuttaa hallinnon päällekkäisyyttä ja siten lisäisi hallintokustannuksia, todetaan Rovaniemen lausunnossa.

Eivätkä palvelulaitokset maistu kunnille sen paremmin. Muutoinkin rakenteisiin halutaan sisällyttää joustoa, joka mahdollistaa todellisen maakuntahallinnon ilman valtiovallan liian tiukkaa ohjausta.

-Maakuntalaissa ei tulisi säätää lainkaan tilaaja-tuottaja -mallista taikka palvelulaitoksesta, vaan laissa voitaisiin säätää ainoastaan velvoitteesta eriyttää tuottaminen ja järjestäminen. Rakenteita tai organisaatiomallia ei tulisi kiinnittää palvelulaitoksen osalta lailla lainkaan, Turusta lausahdetaan.

 

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Avatar Virkalääkäreitä ei ole kuntien asukaslukuun — 5 487 308 — nähden tarpeeksi sanoo:

    Jokaisen kunnan perustuslain mukaan yhdenvertainen asukas — 5 487 308 asukasta — päästäkseen kiireettömään palveluun samana päivänä yleislääketieteen erikoislääkärille, on lääkäreiden koulutusmääriä lisättävä paljon.

    Pääministeri Sipilä ei ole lisäämäässä lääkärien koulutusta, vaikka koulutus kestää 6 vuotta.

    PM Sipilän yhtiöittäminen tai yksityistäminen ei lisää äidinkielenään suomea ja ruotsia puhuvien lääkäreiden määrää. Perustuslaki ei toteudu.

    Sen sijaan kunnissa järjestettyjen palvelujen saamaa rahoitusta hän kiristää: kilpailu lääkärien palkoilla ei onnistu. Sipilä ei säädä kunnalliselle itsehallinnolle verotusoikeutta; perustuslaissa säädetty verotusoikeus ja itsehallinto otetaan pois; perustuslaki ei toteudu.

    Kokoomuksen ja Sipilän epädemokraattiset yksityiset yhtiöt maksavat lääkäreille parempia palkkoja, vaikka lääkäreiden laatu ei ole parempi, eikä potilasta kohti käytetty aika ei ole pidempi kuin Suomen kunnissa järjestetyissä palveluissa. Toisaalta yhdenvertaisuus ei toteudu, kun pääministeri olettaa, että 12 suuren kaupungin asukkailla on paljon paremmat ja vähemmän aikaa per asukas käyttävät lääkärit kuin muilla asukkailla, joilla on sama perustuslaki.

    — Entisillä kansanedustajilla ja ministereillä on vähiten aikaa käyttävät ja laatuasteikolla parhaat lääkärit — kun taas kansalla on huonoimmat ja hitaimmat lääkärit. Perustuslaki ei toteudu.

    Valtion rahoitus tarvitaan Sipilän ja kokoomuksen epätasa-arvoiseen yksityistämiseen.

    Valtion rahoituksesta sotessa pääministerin on luovuttava, koska vain yhden puolueen kannattama yksityistäminen vie perustuslaillisiin ongelmiin, heikentäen kuntien asukkaiden nykyistä perustuslaissa säädettyä

    — sote-kansanvaltaa

    — 5 487 308 asukkaan keskinäistä yhdenvertaisuutta.

    Esittäkää kommentteja, 5 487 308 asukasta miinus professorit

  2. Yle verkossa 30.10.2016:

    ”Pukamat puoleen hintaan” – soten tulevaisuuskuva? Professorit näkevät kaaosta ja kasvavia kustannuksia

    _
    Professorit: Verratkaa kaikin osin sote-sairaanhoitopiirejä ja maan hallituksen sotea.

    _
    Näyttää siltä että lakisääteinen sairaanhoitopiirien kunnallinen ja kunnollinen itsehallinto kykenee ilman maan hallitusten ja eduskuntien lainsäädäntöä perustamaan kaikin osin paremmat ja yhdenvertaisemmat sosiaali- ja terveyspalvelut.

    — Eduskunnan on säädettävä vain laadun määrittelevät lait.

    — Maan hallitus: Mitä on seikkaperäisesti PAREMPI yhdenvertaisuus, vaikuttavuus, laatu ja jonotusajat kussakin palvelussa?

    Ymmärtävätkö ministerit ja kansanedustajat sosiaali- ja terveyspalveluista (sote) ja perustuslaista niin paljon, että ymmärtävät jättää lakisääteisille sairaanhoitopiirien kuntayhtymille noudattamalla kuntalakia:

    — perussopimusten laatiminen

    — järjestäminen ja tuottaminen

    — verotus

    — budjetointi

    — rahoitus

    — alijäämien kattaminen

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*