Maakuntien teot ratkaisevat kasvupalvelupaketin tulokset
Elinkeinoministeri Mika Lintilä luottaa siihen, että maakunnissa tiedetään keinot, joilla saadaan parasta tulosta aikaan. (Kuva: Kari Längsjö)
Usko ei horjunut, kun elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ja työministeri Jari Lindström (sin.) esittelivät lopullisen muotonsa saanutta kasvupalvelupakettia. Suuret linjat oli lyöty lukkoon jo alkuvuodesta, joten torstain tiedotustilaisuus ei paljoa uutta tarjoillut.
Maakunnat vastaavat vuodesta 2020 lähtien nykyisin ELY-keskusten ja TE-toimistojen tarjoamista julkisista työvoima- ja yrityspalveluista. Poikkeuksen muodostaa Uudenmaan erillisratkaisu, jossa näiden palvelujen järjestämisvastuu on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten muodostamalla kuntayhtymällä.
-Ratkaiseva tekijä on se, miten uudet maakunnat osaavat hyödyntää niitä mahdollisuuksia, joita tämä kasvupalvelupaketti mahdollistaa, elinkeinoministeri Mika Lintilä arvioi.
Maakunnan näköisiä ratkaisuja
Hallitus kannustaa maakuntia toteuttamaan maakunnallisia työvoima- ja yrityspalveluita sekä kunnallisia elinvoimapalveluita yhteistyössä allianssimallin avulla. Allianssimalli mahdollistaa maakunnan järjestämien kasvupalvelujen ja kunnallisten elinvoimapalvelujen resurssien yhdistämisen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Maakunnissa ja kunnissa itse tiedetään millä eväillä ja millä toimilla päästään maksimaalisiin tuloksiin työllisyystavoitteiden täyttämisessä ja alueen yritysten palvelemisessa, Lintilä korosti.
Allianssimallin nimiin vannottiin kasvupalvelupakettia esiteltäessä.
-Koko ajan tähtäimessä on se, että oli se asiakas sitten työtön tai yrittäjä, niin hän tästä mallista hyötyy. Joka puolella on osaamista, miksi emme käyttäisi sitä hyväksi. Varsinkin allianssimallin tulon jälkeen odotukset tätä pakettia kohtaan ovat lisääntyneet, työvoimaministeri Jari Lindström arvioi.
Lindström muistutti myös siitä, että kuntalainen voi tarvita niin työvoima- kuin sote-palveluja. Kun molempien järjestämisvastuu on samoissa käsissä maakunnalla, niin ongelmien ratkaisu voi olla helpompaa.
-Sellaisille työnhakijoille, jotka tarvitsevat laajempaa tukea voidaan tarjota palveluja siten, että yhdistetään sote- ja kasvupalveluita, ministeri Jari Lindström huomautti.
600 miljoonan rahoituspotti
Muutoksen myötä noin 600 miljoonaa euroa siirtyy maakunnille osaksi yleiskatteellista valtionosuutta. Kasvupalvelurahoituksen osuutta ei ole korvamerkitty, vaan vastuu rahojen kohdentamisesta on maakunnilla.
-On tärkeää, että maakunnissa varataan riittävästi resursseja työllisyyden hoitoon. Luotan siihen, että vastuulliset ja oman alueensa kehittämisestä kiinnostuneet uudet maakuntapäättäjät näin tekevätkin, ministeri Mika Lintilä totesi luottavaisena.
Kuntaliitto haluaa sisältöä allianssimalliin
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina pitää allianssimallia hyvänä ratkaisuna, mutta hallituksen sorvaamassa mallissa allianssi on jäänyt käsitteen tasolle ilman todellista sisältöä. Kuntaliitto on vaatinut, että kuntien ja maakuntien on voitava sopia joustavasti työnjaosta ja tehtävistä paikalliset ja alueelliset erityispiirteet huomioiden.
-Allianssimalli on juuri sitä, mitä olemme halunneet. Nyt se vain on jäämässä käsitteen tasolle ilman sisältöä. Se on keisari ilman vaatteita, Reina harmittelee.
-Kuntien ja maakuntien pitäisi pystyä sopimaan useammista asioista keskenään kasvupalvelujen suhteen. Jos järjestämisvastuuta ei voida maakunnilta kunnille siirtää, niin asioista tulisi sopia muulla tavalla, Timo Reina pohtii.
