Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen. (kuva: Mikkelin kaupunki)

Maine ei ratkaise alueen menestystä. Mutta hyvä maine on edellytys, joka mahdollistaa kehittymisen ja menestymisen.

– Vaikka kaupunkiseudun maine syntyy kohteensa ulkopuolella, sen perusta tehdään sisällä, toteaa Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen väitöstutkimuksessaan.

Halonen väittelee Lapin yliopistossa 2. syyskuuta. Tutkimus ”Maineella menestykseen – mainetyö kaupunkiseudun kehittämisen välineenä” tarkastelee maineen ja kehityksen välistä yhteyttä Iisalmen, Kajaanin ja Oulun kaupunkiseuduilla.

Yksi tutkimuksen johtoajatuksista on, että kuntien tarve vetovoimaiseen ja kilpailukykyiseen maineeseen kasvaa, kun sote- ja maakuntauudistusten myötä kuntien hyvinvointitehtävä kaventuu ja elinvoimatehtävä korostuu.

Mainos



– Maineesta tulee elinvoiman kehittämisen strateginen työkalu, koska mielikuvat ja niistä muodostuva maine ohjaavat valintoja, joilla päätetään muiden muassa asuinpaikka, yrityksen sijainti tai investointi, Halonen listaa.

Halonen keräsi tutkimusaineistonsa haastattelemalla kaupunkien edustajia ja tarkastelemalla kaupunkiseutujen strategioita, toimintakertomuksia ja muita julkisia kirjallisia aineistoja, maine- ja imagotutkimuksia sekä tilastoaineistoja.

Timo Halonen on syntynyt Kemijärvellä vuonna 1960. Hän on valmistunut valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1987 ja työskennellyt kuntien palveluksessa koko työuransa, niistä yli 20 vuotta kaupunginjohtajana.

Halonen aloitti Mikkelin kaupunginjohtajana 2015. Sitä ennen hän johti Kuusamon kaupunkia vuodesta 2003 alkaen ja Kiuruveden kaupunkia vuodesta 1995 alkaen.

Lue myös:

Kunta on haastava strateginen johdettava

Kuntien strateginen osaaminen on lapsenkengissä

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Mielenkiintoisesti kuntajohtajapäivillä Halonen pyysi aluksi miettimään valintoja ja mainetta.

    Yhtenä valittavana oli saksalainen tai eteläkorealainen auto. Yleisössä kuuluvasti eri puolilla supatettiin kuuluvasti ja hyväksyvästi: ”Niinpä, 20 vuotta sitten moni olisi saattanut vielä valita saksalaisen, mutta nykyisin ei enää”.

    Tutkija kuitenkin eli vielä vuosikymmenten takaista aikaa ja oli sitä mieltä, että kaikkihan valitsivat saksalaisen. Meni hieman pohja esitelmältä ennen kuin oli alkanutkaan.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*