Maratoonari suostui painiin velkataakan kanssa

– Vantaan iso ongelma on suuri velkamäärä, joka on kaksinkertainen suomalaisen kunnan keskimäärään nähden. Konsernivelka on vielä tuplaten sama kuin peruskunnan osalta, Nenonen määrittää vihollisen.

Ensin velan kasvu pitää taittaa, sitten hallita tilannetta. Vantaalla on suuria kehityssuunnitelmia ja investointeja, esimerkiksi kehärata ja Marja-Vantaan asuntoalue, jotka ovat nielleet rahaa. Kohtalonkysymys on, milloin investoinnit kääntyvät voitoksi.

Demaritaustainen Nenonen ei aio vetää vantaalaisten vyötä tiukemmalle.

– Vantaa on pystynyt järjestämään kustannustehokkaasti palvelutuotantonsa, sieltä ei tule merkittäviä säästöjä. Olennaista on ison omaisuusmassan käsittely, onko kaikki omassa omistuksessa vai onko vaihtoehtoja.

Kohti Vantaan maratonia

Helsingissä asuva Nenonen suunnittelee ostavansa asunnon Vantaalta. Vaimon kanssa yhteinen koti Helsingissä kuitenkin pidetään, ainakin toistaiseksi.

Verkostoitumisrumba odottaa Nenosta. Seitsemän vuotta Oulun kaupunginjohtajana opetti, että tehtävä on elämäntapa, ei työ.

Itselle ja perheelle on kuitenkin raivattava aukkoja.

–Oulussa monasti juoksin iltatilaisuuteen, ja vaihdoin siellä puhtaan puvun, Nenonen kertoo tehokkaasta ajankäytöstä.

Nenonen on juossut tusinan maratonia, viimeisen vapunaattona Helsingissä. Akillesjänne on kiukutellut, mutta ensi syksyksi Nenonen on jo kutsumassa kavereitaan Vantaan maratonille.

Kokemus Hus-kriisistä mietitytti

Nenonen siirtyi Oulun kaupunginjohtajan tehtävästä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtajaksi vuoden 2007 alusta.

Syksyllä 2008 Nenosen ajama organisaatiouudistus puhkesi kriisiksi, joka johti luottamuspulaan henkilöstön ja Husin johdon välillä. Lokakuussa 2009 Nenonen valittiin Kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi.

Nenonen kertoo Husin olleen kova kokemus.

– Johtaja jää yksin.

Kokemus mietitytti häntä myös Vantaa-valinnassa.

(KL / STT / Heikki Metsämäki)