Markkinaoikeus puuttui hyvinvointialueiden potilasvakuutusjärjestelyihin – Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sopimukset julistettiin tehottomiksi
Markkinaoikeus totesi Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson potilasvakuutusjärjestelyt hankintalain vastaisiksi. (Kuva: Pekka Moliis)
Markkinaoikeus on kumonnut Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson hyvinvointialueiden loppuvuodesta 2022 tekemät päätökset siitä, miten ne hankkivat Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualuetta koskevan erikoissairaanhoidon ERVA-järjestämissopimuksen potilasvakuutukset. Molemmat hyvinvointialueet olivat hankkineet toiminnan tarvitsemat potilasvakuutukset liittymällä HUS:n aiemmin tekemään sopimukseen.
Hyvinvointialueiden hyväksymästä sopimuksen liitteestä vakuutussopimuksen osapuolia koskevasta kohdasta käy ilmi, että vakuutuksenantaja on Suomen Keskinäinen Potilasvakuutusyhtiö ja vakuutuksenottaja ottajana toimi Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri (HUS-yhtymä 1.1.2023 lukien. Liitteen mukaan ensimmäinen vakuutuskausi oli 1.1.–31.12.2023, jonka jälkeen vakuutus jatkuu vakuutuskauden kerrallaan.
Asiasta markkinaoikeuteen valittaneen Pohjola Vakuutus Oy:n mielestä kyseessä oli laiton suorahankinta, sillä hyvinvointialueet olivat siirtyneet Suomen Keskinäisen Potilasvakuutusyhtiön asiakkaiksi ilman hankintalain edellyttämää julkista kilpailutusta.
Hyvinvointialueet puolustivat toimintaansa sillä, että asiassa oli kyse hyvinvointialueiden toimivallan siirrosta HUS-yhtymälle, joten hankintasäännökset eivät järjestelyä koske. Perusteluina vedottiin muun muassa siihen, että hyvinvointialueet olivat osana potilasvakuutuksen toimivallan siirtoa lainanneet HUS-yhtymälle rahaa, jotka tämä oli sijoittanut osakkaana Suomen Keskinäisen Potilasvakuutusyhtiön vapaan oman pääoman rahastoon.
Hyvinvointialueiden asiassa esittämät perustelut eivät kuitenkaan purreet markkinaoikeudessa.
-Yksinomaan se, että yksi viranomainen ottaa tehtäväkseen toisen viranomaisen lakisääteisen palvelun hankkimisen, ei kuitenkaan ole riittävä piirre, jotta järjestely voitaisiin katsoa edellä mainitussa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitetuksi toimivallan siirroksi viranomaiselta toiselle. Asiaa ei anna aihetta arvioida toisin myöskään se, että hyvinvointialueille on sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämistä ja organisointia koskevassa edellä kuvatussa lainsäädännössä asetettu laaja-alaisesti velvollisuus tehdä yhteistyötä.
-Järjestelyn asemaa muuna kuin toimivallan siirtona ei myöskään anna aihetta arvioida toisin se, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on lainannut velkakirjoilla HUS-yhtymälle lainoja, jotka HUS-yhtymä on sijoittanut osakkaana Suomen Keskinäisen Potilasvakuutusyhtiön vapaan oman pääoman rahastoon, markkinaoikeuden antamissa ratkaisuissa todetaan.
Markkinaoikeus määräsi Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueiden vakuutussopimukset tehottomaksi siten, että ne päättyvät yhdeksän kuukauden kuluessa siitä, kun markkinaoikeuden päätös on saanut lainvoiman. Lisäksi markkinaoikeus määräsi molemmille hyvinvointialueille 50 000 euron seuraamusmaksut laittomista sopimuksista.
Markkinaoikeuden ratkaisu ei vielä ole lainvoimainen, vaan siitä voi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.
Markkinaoikeuden ratkaisu Etelä-Karjalan hyvinvointialuetta koskien
Markkinaoikeuden ratkaisu Kymenlaakson hyvinvointialuetta koskien