Massiivinen ruoppaus alkamassa Perämerellä - kova kisa merirahdeista kaupunkien kesken

Oulun ja Kokkolan satamissa on aloitettu valmistelutyöt ensi vuonna alkavaa jättimäistä ruoppausoperaatiota varten.  Oulun satamaa syvennetään, jotta sinne mahtuisi isomman kokoluokan rahtialukset. Samalla Oulu uhkaa laajeta myös Lapin malmisatamaksi. Tätä ei katsota hyvällä Meri-Lapissa.

Kemin kaupunginjohtajan Tero Nissisen kampanjoi Kemin väylän syventämiseksi, mutta hanke ei ole saanut tuulta alleen.

Perämeren satamissa Oulussa ja Kokkolassa on meneillään valmistelevat työt massiivisten väylien ruoppaustöiden aloittamiseksi. Ensi ja seuraavana vuonna merestä nostetaan maata yhteensä arviolta kolme miljoonaa kuutiota. Vertailun vuoksi yhteen kuorma-auton lavalliseen mahtuu kymmenen kuutiota.

Vaikka suurimmat kaivuhaasteet ovat matalan Perämeren satamissa, muuallakin tapahtuu.

-Näiden lisäksi syvennetään Helsingin Vuosaaren satamaan johtavaa väylää noin 25 miljoonalla eurolla. Ruoppausmassojen määrä on 660 000 kuutiota, kertoo ylitarkasta Olli Holmi Liikennevirastosta.

Vuosaareen johtava väylä syvennetään 11:sta 13:sta metriin.

Lapissa pelätään, että Oulu havittelee laajentumisella myös mahdollisia Lapin malmikuljetuksia, sillä Kemi ei saanut rahaa väylän syventämiseen Oulun tavoin.

– Liikenneministeri Anne Bernerin kanssa keskustellaan väylän syventämisestä Kemiin. Se kannattaisi tehdä yhtä aikaa Oulun hankkeen kanssa, Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen sanoo.

-Ei ole mitään järkeä aloittaa malmikuljetusten rekkarallia 4-tietä Ouluun. Myöskään Oulun ratapiha ei vedä mahdollisia Lapin suuria malmikuljetuksia, Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki huomauttaa.

 

Malminkuljetukset konkretisoiduttava

Kemin väylän syventämiseen ei Holmin mukaan heru rahaa ennen kuin Lapin malmikuljetukset konkretisoituvat. Nyt hanke ei ole nyt hänen mukaan kannattava.

Myös Kokkolassa on seurattu huolestuneena Oulun sataman paisumista. Kokkolalaiset huokasivat helpotuksesta, kun Kokkola sai vihdoin syyskuun hallituksen budjettiesityksessä 37,5 miljoonaa euroa väylän syventämiseksi 14 metriin. Siitä Kokkolan kaupunki maksaa 6,6 miljoonaa euroa.
Hanketta on lobattu vuodesta 2009. Kokkola on ollut kuljetusmäärissä Suomen nopeimmin kasvava satama viime ja tämän vuoden puolella.

Lintuperspektiivistä katsottuna väylän ruoppaaminen vaikuttaa Oulussa isojen poikien hiekkalaatikkoleikiltä. Sataman etelä- ja länsipuolelle Oritkariin on kaivettu suojapadoilla merestä eristetty suuri allas, jonne ruoppausmassat läjitetään.

-Ruoppausmassoja ei saa levittää mereen vaan ruoppaava alus nostaa ne ruumaan ja ajaa suojapadon lähelle, josta ne pumpataan putkea pitkin patoaltaaseen, kertoo Oulun sataman operatiivinen päällikkö Risto Niva.
Suojapatojen sisälle muodostuu näin 53 hehtaaria uutta satamakenttää. Samalla Oulun Oritkarin sataman 330 metriä pitkää laituria jatketaan 200 metrillä.

-Tarvitsemme lisää tilaa, sillä konttiliikenne kasvaa. Lisäksi olimme viime vuonna ensi kertaa Pohjois-Suomen suurin sahatavaran vientisatama, Oulun satamajohtaja Marko Mykkänen kertoo.

Oulun sataman liiketoiminnan kehitysjohtaja Päivi Vähänikkilä-Kuronen katsoo, kun suuret dumpperit rahtaavat pitkäpuomisten kaivinkoneiden kauhomaa merenpohjaan sataman eteläkärjessä.

-Maisema on muuttunut tavattomasti sen jälkeen, kun tulin kesäloman jälkeen töihin.

 

Väyläruoppaukset alkavat ensi vuonna

Varsinaisen väylän ruoppaukset aloitetaan ensi vuonna.

Oulun uuden syväväylän pituus on noin 70 kilometriä, josta vanhaa väylää on 22 kilometriä. Väylän leveys on 114-116 metriä.

-Valtion ruopattava osuus on 286 000 kuutiota ja Oulun Satama Oy:n 1,6 miljoonaa kuutiota, Niva kertoo.

Oulun väylähanke maksaa 30 miljoonaa euroa, josta valtio maksaa 12,5 miljoonaa euroa. Loppu otetaan oululaisten veronmaksajien pussista, sillä Oulun Satama Oy:n omistaa Oulun kaupunki. Oulun syväväylä syvennetään 10 metristä 12,5 metriin.
Myös Kokkolassa alkavat vihdoin syväväylän ruoppaustyöt ensi vuonna. Väylän ruoppausmäärät ovat Holmin mukaan valtion osalta miljoona kuutiota. Sen päälle tulevat vielä Kokkolan sataman omat ruoppaukset.

-Työ ajoittuu kolmelle vuodelle ja lopullinen kustannusarvio täsmentyy myöhemmin. Olen todella tyytyväinen, että valtio tukee merenkulkua, sanoo Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtaja Torbjörn Witting.

Ruotsi herännyt kilpailemaan

Kokkola on Suomen kolmanneksi suurin satama ja Suomen suurin bulkkisatama. Sen kuljetusmäärät ovat 2000-luvulla kaksinkertaistuneet. Myös Kokkolan kaupungin johto on tyytyväinen menestyksekkäästä satamatoiminnasta.
Kokkolasta on tullut merkittävä transitosatama muun muassa Venäjä Kostamuksesta maailmalle matkaavalle rautamalmille. Satamassa junanvaunut puretaan suuressa varastohallissa sijaitsevassa junanvaunujen kaatolaitteessa. Sieltä malmi siirretään edelleen suuriin Panamax-luokan aluksiin.

Noin 70 hehtaarin laajuiselle satama-alueelle mahtuvat Venäjältä saapuvat lähes kilometrin pituiset malmijunat. Junien kulkua on nopeuttanut kaksoisraiteen valmistuminen Pohjanmaan radalle Kokkolan ja Ylivieskan välille.
Perämeren Suomen puoleisille satamille on tulossa kova kilpailija Ruotsin Luulajasta. Ruotsin valtio kaavailee malmisatamaan johtavan väylän syventämistä 15 metriin, jolloin Luulajassa voisi lastata todella suuria aluksia. Hanke edellyttää myös matalan Merenkurkun ruoppaamista, jonka kulkusyväys on 14 metriä.

Ruotsin valtio on lykkäämässä noin 200 miljoonaa euroa maksavaan väylähanketta 2020-luvulle.

TEKSTI: TAPIO MAINIO

Juttu on julkaistu Kuntatekniikka 6/2017 -lehdessä. Lue koko juttu Kuntatekniikan digilehdestä (tilaajille)