Kuva: MDI, lähteenä tilastokeskus

Suomen väkiluku voi kasvaa lähes kuuteen miljoonaan vuoteen 2040 mennessä . Viime vuosien merkittävin tekijä väestönkehityksessä on ollut maahanmuuton kasvu.

Suomeen muutetaan ennen kaikkea työn tai opiskelun perässä. Ukrainalaisten lisäksi Suomeen muutetaan nyt ennätysmäärin Intian niemimaan ja Kaakkois-Aasian maista. 

Edellä mainitut tiedot löytyvät MDI:n laatimasta väestönennusteesta, jossa on käytetty Tilastokeskuksen aineistoja.

Maahanmuuton nopea kasvu voimistaa jo kasvavien alueiden kehitystä, kun taas suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella maahanmuuton taso vaikuttaa vain suhteellisen vähän.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Ilman ennakoitua vahvempaa kehitystä enemmistössä Suomen kuntia täytyy varautua työvoiman merkittävään pienentymiseen, millä on laajempia negatiivisia vaikutuksia sekä kunnille että kuntalaisille.

– Maahanmuutto jakautuu huomionarvoisen epätasaisesti maan sisällä. Maahanmuuton lisääntyminen ei muuta kovin merkittävästi väestönkehitystä noin 75 prosentissa kuntia, sanoo MDI:n väestöennusteiden toteutuksesta vastaava Rasmus Aro.

– Tämän lisäksi maahanmuuttajat muuttavat aktiivisesti maan sisällä voimistaen epätasaista jakoa, jatkaa Aro tiedotteen mukaan.

Uudellemaalle valtavia muuttovoittoja

Kaikki maakunnat ja melkein kaikki kunnat saavat muuttovoittoa ulkomailta.

Määrällisesti ja suhteellisesti ulkomailta saadut muuttovoitot ovat korostuneen suuret Uudellamaalla sekä hieman vähäisemmässä määrin muissa Etelä-Suomen suurissa maakunnissa.

Erityisesti Uudenmaan muusta maasta merkittävästi poikkeava väestönkasvu nojaa vuosi vuodelta vahvemmin kansainväliseen muuttoliikkeeseen.

Maakuntien muuttovoitot ulkomailta korostuvat etenkin keskuskaupungeissa. Monissa maaseutumaisissa kunnissa tai pienemmissä kaupungeissa kansainvälinen muuttoliike on yhä vähäistä.

MDI:n mukaan maan sisäinen muuttoliike keskittää voimakkaasti vieraskielistä väestöä maan sisällä. Uusimaa saa valtavia muuttovoittoja maan sisällä muuttavista vieraskielisistä kaikista muista maakunnista. Muista maakunnista ainoastaan Varsinais-Suomi ei kärsi muuttotappioita maan sisällä vieraskielisten ryhmässä.

Erityisesti Itä- ja Keski-Suomen maakunnat menettävät huomattavan suuren osan maahanmuuttajista maan sisäisessä muuttoliikkeessä.

Lisäksi MDI huomauttaa raportissaan, että kuntatasolla yksittäiset kunnat menettävät lähes kaikki maahanmuuttajat maan sisällä tehtyjen asuinpaikkavalintojen seurauksena.

Monessa maakunnassa 2010-luvulla maahanmuuton todellinen vaikutus väestönkehitykseen jäi vähäiseksi vieraskielisten maan sisällä tekemien asuinpaikkavalintojen takia.

Kuva: MDI, lähteenä Tilastokeskus

Pitovoimassa on mahdollisuus

Ilman suuria muutoksia väestönkehityksessä suuressa osassa Suomen kuntia työllinen työvoima ja tämän seurauksena laajempi taloudellinen toimeliaisuus uhkaa vähentyä.

MDI:n raportissa kerrottaan, että kuntien on kuitenkin mahdollista tehdä toimia, joilla ne onnistuvat houkuttelemaan maahanmuuttajia.

Toisaalta on mahdollisuus tehdä toimia, jotka lisäävät pitovoimaa eli varmistavat, että maahanmuuttajat haluavat jäädä alueelle.

Pitovoiman lisääminen vahvistaisi erityisesti keskisuurten kaupunkien tulevaisuuden kuvaa.

MDI toivoo, että päivitetyn väestöennusteen avulla voidaan tehdä tiedolla johtaen ja kehittäen kestäviä ratkaisuja kunnissa, maakunnissa ja uusilla hyvinvointialueilla sekä kansallisella tasolla.

Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on kuntatasolla suuri vaikutus myös lasten määrään.

Suuri osa Suomen kunnista on supistumiskierteestä, jossa oman väestöpohjan kehitys johtaa vuosi vuodelta voimakkaampaan supistumiseen, sillä syntyvien määrä on vuosi vuodelta aiempaa pienempi.

Tämä kierre ei katkea ilman ulkoa tulevaa muuttoliikettä, joka vahvistaisi hedelmällisessä iässä olevan väestön kehitystä, arvioi MDI.

Maahanmuuton tasosta riippumatta lasten määrä vähenee huomattavasti, eikä näin ollen pelasta koululaisikäluokkia romahdukselta.

Maahanmuutto paikkaa syntyvyyden supistumista lähinnä pääkaupunkiseudulla. 

Suomen vetovoima on vaikutuksille altis

MDI haluaa myös herätellä ennusteen avulla keskustelua siitä, miltä Suomi näyttää tulevina vuosikymmeninä ja miten kehitykseen voi vaikuttaa.

MDI on toteuttanut järjestyksessään viidennen väestöennusteensa vuoteen 2040.

MDI:n vuoden 2024 väestöennusteessa tarkastellaan maahanmuuton eri skenaarioita ja näiden vaikutuksia Suomen kansalliseen ja alueelliseen väestörakenteeseen.

Väestöennusteen päivitys tarkentaa kuvaa Suomen väestönkehityksestä, mutta suuret linjat ja etenkin väestönkehityksen aluetason erot ovat yhä hyvin samankaltaisia kuin aiemmissa ennusteissa.

Tällä kertaa erityistä huomiota on kiinnitetty maahanmuuttoon ja vieraskielisten muuttoon maan sisällä. 

– Suomi on osoittanut olevansa kansainvälisesti vetovoimainen ja houkutteleva muuttojen kohde, mutta samalla sekä kansalliset että globaalit tapahtumat ja toimet voivat laskea maahanmuuton tasoa merkittävästi, painottaa ennusteen laatinut MDI:n asiantuntija Rasmus Aro. 

MDI:n väestöennusteessa mahdollisia kehityskulkuja tarkastellaan neljän skenaarion kautta. Kaikissa skenaarioissa syntyvyys säilyy matalana, ja erot ilmenevät maahanmuuton tasossa. 

Vähäisemmän maahanmuuton skenaarioissa väestönkasvu päättyy tai jopa kääntyy selvästi negatiiviseksi. 

Kaikissa tulevaisuuden kuvissa yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa merkittävästi. Yli 84-vuotias väestö tulee lähes kaksinkertaistumaan. Tämä johtaa sote-palveluiden tarpeen huomattavaan kasvuun ja haastaa samalla kyvyn vastata palvelutarpeeseen, etenkin jos koko työvoima kehittyy heikosti. 

Maahanmuutto kasvattaa ennen kaikkea työikäistä väestöä ja eri skenaarioissa kehitys vaihtelee merkittävän kasvun ja maltillisen vähenemisen välillä.

Kuntamarkkinoilla tavataan

Osana FCG Finnish Consulting Groupia toimiva konsulttitoimisto MDI on erikoistunut julkisen sektorin toimintaympäristöjen vuorovaikutteiseen kehittämiseen.

Asiantuntija Rasmus Aro puhuu MDI:n tuoreesta väestönennusteesta ja maahanmuutosta Suomen tulevaisuuden määrittäjänä ensi viikon keskiviikkona Kuntamarkkinoilla.

Rasmus Aro esiintyy FCG:n järjestämässä tilaisuudessa kello 10 alkaen Kallion Kuntatalon luentosalissa Helsingissä.

Kuntamarkkinat järjestetään 18.-19.9.

Lue myös:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*