Metsähallitus ”työntää” luontokeskuksia kunnille - Liminka sitoutuu näyttelyn ylläpitoon määräajaksi

Kansainvälisesti tunnettu Liminganlahden luontokeskus on siirtymässä Metsähallitukselta kokonaan Limingan kunnan omistukseen valtion säästötoimien seurauksena.

Metsähallituksen Luontopalvelut on viime vuosina joutunut sopeuttamaan toimintaansa yli 13 miljoonalla eurolla ja vuodesta 2027 alkaen rahoitus vähenee edelleen noin 4,4 miljoonaa euroa vuoden 2024 tasosta.

– Harmi, että moni luontokeskus siirtyy valtiolta kunnalle. Saapa nähdä, kauanko niitä pystytään pitämään kuntien rahalla auki, luontokeskuksen pihalla vieraillut kemiläinen yrittäjä Sakari Malinen pohtii.

Metsähallitus etsii parhaillaan uutta omistajaa Hossan, Kilpisjärven, Seitsemisen ja Teijon luontokeskuksiensa rakennuksille. 

-Hossan luontokeskuksessa pitkään vuokralla ollut yrittäjä neuvottelee jatkosta Metsähallituksen kanssa, kertoo Suomussalmen kunnanjohtaja Erno Heikkinen.

Limingan kunnanjohtaja Pekka Rajala ei tässä vaiheessa kerro kauppahintaa. Kunnanhallitus käsittelee asiaa juhannuksen edellä.

– Sen voin sanoa, että tarjottu kauppahinta on kohtuullinen, mutta sen ylläpidosta kertyy kunnalle kustannuksia, jotka pitäisi jollakin tavalla kattaa, Rajala sanoo.

Alustavan sopimusluonnoksen mukaan kunta sitoutuu ylläpitämään luontokeskuksen näyttelyä vähintään kahdeksan vuotta.

Metsähallituksella oli enimmillään 40 luontokeskusta. Moni kunta halusi aikoinaan sellaisen vauhdittaakseen matkailua. Nyt ne ovat ”putoamassa” kuntien syliin.

– Pyrimme hakemaan säästöjä rakennuksista, joita meillä on lähes 2500 eri puolilla Suomea. Tarkasteltava on myös jäljellä olevien 16 luontokeskuksen jatko, Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Henrik Jansson sanoo.

Metsähallitus pyrkii supistuneella rahoituksellaan priorisoimaan maastopalveluiden varustelua, vaikka myös osa taukopaikoista jää säästösyistä huollon ulkopuolelle. Valtaosaa taukopaikoista huolletaan kuitenkin jatkossakin, mutta niiden huoltovälit voivat harventua. Vuonna 2024 Luontopalveluiden hoidossa oli yli 30000 retkeilyrakennetta ja yli 13 000 reittikilometriä.

Vaaratietoja kännykkään

Jansson viittaa asiakaskyselyihin, joiden mukaan ihmisiä kiinnostaa reittien kunto ja luontoon kännykän välityksellä saatava tieto.

– Siksi olemme panostaneet Luontoon-palvelujen kehittämiseen. Tänä vuonna verkkopalvelun rinnalle tulee mobiilisovellus, joka mahdollistaa uudet ominaisuudet, kuten alueellisten vaaratiedotusten välittämisen retkeilijälle esimerkiksi muuttuneista sääolosuhteista, hän kertoo.

Toiminto edellyttää, että retkeilijä hyväksyy sovellusta käyttäessään tiedotusten välittämisen.

Luontoon.fi -palvelu kokoaa kaikki Suomen retkikohteet samaan paikkaan. Mukana on jo nyt noin 3000 retkeilyyn ja ulkoiluun suunnattua reittiä, lisäksi tuhansia reittejä muun muassa pyöräilyyn, melontaan ja hiihtämiseen.

Tiedot palveluun tulevat suoraan kahdesta järjestelmästä: Metsähallituksen paikkatietojärjestelmästä ja valtakunnallista liikunnan paikkatietojärjestelmästä Lippaasta, mihin kunnat ja muut toimijat vievät tietoa retkeilymahdollisuuksista.

Palvelun ominaisuuksia ovat karttapohjaisuus, luonnossa liikkumisen lähestyminen erilaisten aktiviteettien kautta sekä ajankohtainen tieto retkikohteilta.

– Näin voimme tarjota asiakaspalvelua ajasta ja paikasta riippumatta kaikille retkeilijöille eri puolella Suomea – eli se tieto, mikä on luontokeskuksissa, voidaan välittää suurelta osin kännykkääsi, Jansson lisää.

Kansalaisten olohuoneita

Kansalaisten olohuoneita ja viihtymisen paikkoja. Näin luontokeskukset määrittelee Limingan kunnanjohtaja Pekka Rajala.

-Niitä tarvitaan, kun kiire ja mielenterveysongelmat lisääntyvät ja ihmiset kokevat stressiä ja ahdistusta, Rajala sanoo.

-Tavoitteena on, että keskuksen palveluista vastaisi yksityinen toimija. Siellä voitaisiin järjestää myös nykyistä enemmän erilaisia tilaisuuksia.

Limingassa on herännyt ajatus, voisivatko Metsähallituksen asiantuntijat jatkossakin työskennellä luontokeskuksessa, vaikka paikan omistaja olisi kunta. Näin asiantuntevaa tietoa olisi paikan päällä saatavissa. Nykyisin huomattava osa Metsähallituksen Oulun alueen työntekijöistä pitää asemapaikkana yhtiön konttoria Oulun vanhalla kasarmilla.

Luontokeskuksen asiakaspalvelussa on vielä kaksi Metsähallituksen työntekijää, mutta varsinaista opastusta näyttelyyn ei enää tarjota. Kiinteistössä on myös yksityisen yrityksen pyörittämä ravintola ja hotelli.

Liminganlahti sijaitsee kansainvälisesti arvokkaalla kosteikkoalueella, joka on yksi Suomen tärkeimmistä muuttolintujen levähdys- ja pesimäalueista.

Korvatunturille uusi päivätupa

Pohjoisessakin tapahtuu. Metsähallitus ja Savukosken kunta rakentavat syksyn aikana Korvatunturille uuden päivätuvan vanhan huonokuntoisen majan tilalle. Korvatunturi sijaitsee rajavyöhykkeellä, jonne ei pääse ilman vyöhykelupaa.

Matkailijoille ei myönnetä pitkäkestoisia rajavyöhykelupia eikä päivätupaa ole tarkoitettu yöpymiseen.

Tuvan rakennusmateriaalit on jo kuljetettu helikopterilla Korvatunturille, sillä lähimmälle tielle on noin 30 kilometriä.

Tupa maksaa 100000 euroa, jonka kunta ja Metsähallitus maksavat puoleksi. Kunta aikoo ylläpitää tupaa matkailuyrittäjän kanssa yhteistyössä, ja tupaa käytetään osittain matkailubisnekseen.

Liminganlahden luontokeskuksessa on ollut vuosittain noin 60000 kävijää. Suurin osa tulee sinne runsaan lintukannan vuoksi etenkin lintujen muuttoaikoina.

Teksti ja kuvat: Tapio Mainio