Kunnallisneuvos Hannele Rissanen on huolissaan kuntien ja kuntalaisten kohtalossa sote- ja maakuntauudistuksen pyörteissä.

Tuore kunnallisneuvos, Pirkkalan ex-pormestari Helena Rissanen on huolissaan kuntalaisten ja kuntien tulevaisuudesta. Sote- ja maakuntauudistus muuttaa monta asiaa toteutuessaan, eikä kaikki muutokset ole välttämättä käännöksiä parempaan suuntaan.

Yksi suurimmista muutoksista kuntatalouden vinkkelistä on verotulojen romahtaminen.

– Millä kunnat pystyvät taloutta hoitamaan ja ennen kaikkea, miten kunnat pystyvät tulevaisuudessa investoimaan. Kasvukunnat joutuvat tässä todella tiukoille, kun verotulot pienenevät. Taantuvat alueet kyllä pärjäävät, sillä siellä ei ole tarpeita investoida kouluihin, päiväkoteihin, uusiin asutusalueisiin ja elinkeinoelämään, Rissanen huokaa.

Uudistus tarpeen

Viime kuntavaaleissa pormestarin tehtävät jättänyt kokenut kuntapäättäjä myöntää sote-uudistuksen tarpeen. Nyt hallituksen leipomaan täytekakku-himmeliin on vain leivottu niin paljon ulokkeita ja kerroksia, että sen saattaminen kunnialla juhlapöytään ja edelleen kansalaisten nautittavaksi voi olla liian kova pala purtavaksi. Näin siitä huolimatta, että kuorrutuksena ovat ne paremmat palvelut ja miljardien säästöt.

– Siitä olen samaa mieltä, että me tarvitsemme sote-uudistuksen ja leveämmät hartiat sote-asioiden hoitoon. Tähän pakettiin on kuitenkin pantu niin monta asiaa, että miten tämä pysyy hallinnassa, kunnallisneuvos ihmettelee.

Miten käy kuntalaisen?

Jos yli 30 vuotta kunnallispolitiikassa toiminut konkari ihmettelee sote- ja maakuntamallin toimivuutta, niin niskaansa voi rapsuttaa myös Matti Meikäläinen, kun hän uusien palveluketjujen, maakuntien ja erikoissairaanhoidon pyörteisiin joutuu.

– Missä siellä on se asiakkaan paikka? Puhutaan, että asiakas on keskiössä, mutta minua huolettaa missä rumbassa asiakas siellä kaikkien himmeleiden keskellä on, Rissanen huokaa.

Pihlajalinnan lähtö Jyväskylän seudun valinnanvapauskokeilusta on saanut Helena Rissasen pohtimaan sitä, miten hommat tulevaisuudessa hoituvat, jos yksityinen puoli ei lopulta saakaan tarpeeksi voittoa ja nostaa kädet pystyyn.

– Entäpä kun julkinen terveydenhuolto on jollain alueella ajettu alas ja yksityinen sektori huomaa, ettei tämä kannatakaan? Ei yksityisellä sektorilla ole mitään velvoitetta hoitaa näitä ihmisiä. Kuka kantaa silloin lopullisen vastuun näistä potilaista, Helena Rissanen kysyy.

Kunnissa osataan

Jo useamman vuoden ajan sote- ja maakuntauudistusta valmisteltaessa on noussut esiin kuntien rooli tulevaisuuden Suomessa. Puheista ei kuitenkaan ole ollut toivotulla tavalla otettu koppia, vaan se on suurelta osin kaikunut kuuroille korville.

– Kuntien elinvoimasta huolehtiminen on yksi tulevaisuuden kuntien tärkeimmistä asioista. Sillä voidaan vaikuttaa tulevaan. Siinä on hirvittävä ristiriita, miten tulevaisuudessa asiat hoidetaan. Nyt näistä asioista ollaan tekemässä yhtä mössöä maakuntatasolle.

– Kunnissa ollaan niin lähellä ihmisiä ja yrityksiä, että siellä tiedetään, kuinka toimitaan. Tampereen seudun työllisyyskokeilu on erittäin hyvä esimerkki siitä, mitä kunnat voivat yhdessä tekemällä saada aikaan. Ja siitä huolimatta tämä toimiva yhteismalli ollaan lopettamassa, Helena Rissanen lataa.

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Hyvä puheenvuoro. Valitettavasti lukuisissa kunnissa ei kanneta huolta huomisesta, kun ne nyt investoivat velaksi. Millähän ne maksavat velkansa, kun tulopohja pettää? Taakaksi nousee myös alati kasvavat korjausvelat, jotka ovat yhtä lailla pienten kuin suurten kuntien kasvava taakka.

  2. Tämä jo 10 vuotta kestänyt #jambbasu on juurikin tappannut innostuksen kehittää kuntia, noin yleisesti, odotetaan mitä tuleman pitää, se että maakunta vie kunnilta rahat ja jakaa sitten #tarvitsijoille, on kaatunutta neuvostoliittoa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*