Keskustelu soten ulkoistuksista jatkuu, eikä ministeriön esitys vielä vastannut isoihin kysymyksiin.

Mitä hallitus lopulta halusi sanoa sote-uudistuksen lakipaketin esityksessä  ulkoistussopimusten siirrosta ja mitättömyydestä?

Korkein hallinto-oikeus puuttui esityksen kohtaan omassa lausunnossaan, mutta samaiseen kohtaan ovat kiinnittäneet huomiota valtiosääntöasiantuntijat muutoinkin.

Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessorin Pauli Rautiaisen mielestä hallituksen esityksestä näkee selkeästi, että hallitus haluaa suitsia ulkoistetut sosiaali- ja terveyspalvelut huomattavasti nykyistä vähäisemmäksi.

– Aivan erityisesti hallitus haluaa puuttua niin sanottuihin suuriin ulkoistuksiin.

Hänen mielestään hallitus on kuitenkin samaan aikaan pyrkinyt tunnistamaan tilanteen oikeudellisen hankaluuden.

– Uusi esitys eroaa Sipilän hallituksen esityksestä sikäli, että aiemmin oikeudellista hankaluutta ei tunnistettu. Uusi esitys on nyt rakennettu sellaiseen muotoon, että sitä on mahdollista muokata ilman että koko paketti menee täysin uusiksi. Tämä on merkittävä lainsäädäntötekninen ero edelliseen verrattuna.

Rautiainen pohtii, että ulkoistussopimusten mitättömyyden kohdalla tarvitaan erittäin avointa oikeudellista keskustelua, koska hallitus ei tätä kohtaa saanut maaliin.

Tästä huomautti myös korkein hallinto-oikeus, mistä Kuntalehti kertoi viime perjantaina.

Lähtökohta perustuslakivaliokuntaan

– On selvää, että paraskin hallituksen esitys muodostaa tässä vaiheessa vain lähtökohdan asian käsittelylle perustuslakivaliokunnassa, jossa erilaiset näkökulmat kuuluukin sovittaa yhteen, Rautiainen sanoo.

Hän muistuttaa, että hallituksen kuuluukin tuoda esityksiä keskusteluun. Nyt koko ulkoistuksen tematiikka voidaan ohjata jatkokeskusteluun.

– Kyseessä on joka tapauksessa ikuisuuskysymys. Korkein hallinto-oikeus muistuttu erityisesti, että hallituksen on esitettävä täsmällisemmin mitättömyyssäännöksiin liittyviä asioita sekä siirtojen osalta saumattava ne paremmin hankintadirektiivien maailmaan.

Visaisia oikeusprosesseja

Epäselvät lakiesityksen kohdat eivät ole vain tämän hallituksen ongelma. Rautiainen huomauttaa, että jos Sipilän hallituksen sote-esitys olisi mennyt läpi, ulkoistussopimuskysymykset olisivat johtaneet visaisiin oikeusprosesseihin.

– Tuolloin perustuslakivaliokunta vaikeni näiden oikeudellisesta epäselvyydestä ja olisi siirtänyt kysymykset tuomioistuinten ratkottaviksi.

Jo edellisellä hallituskaudella valtiosääntöasiantuntijat Rautiainen mukaan lukien istuivat perustuslakivaliokunnan sohvalla kuultavina nimenomaan ulkoistuksista. Tilanteen vaikeutta kuvastaa se, että valtiosääntöasiantuntijat olivat keskenäänkin eri mieltä, kuinka esitys olisi pitänyt lainopillisesti rakentaa.

Korkein hallinto-oikeus alleviivaa Rautiaisen mielestä tuoreessa lausunnossaan, että lakiesityksessä on runsaasti oikeudellista epäselvyyttä. Ministeriössä oli valmistelussa sote-sopimuksiin liittyen sekä mitättömyys- että pätemättömyyssääntely, joista esityksessä päädyttiin mitättömyysääntelyyn.

Rautiainen tulkitsee korkeimman hallinto-oikeuden lausuntoa siten, että sen mukaan nyt ei käy selväksi, milloin sopimukset ovat mitättömiä, miten mitättömyys todetaan, missä vaiheessa sopimus on mitätön ja miten mitättömyyteen haetaan muutosta.

– Korkein hallinto-oikeus on ikään kuin sparrannut ministeriötä laatimaan parempaa esitystä.

Avatar
Kirsi Riipinen
kirsi.riipinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*