Ministeriöt varoittavat kuntia sellaisista omaisuusjärjestelyistä, joita ei tehtäisi ilman sote-uudistusta – Asia aiheuttaa päänvaivaa Kalajoellakin
Sote-uudistus etenee kohti maaliaan, ja samalla jokaisen osapuolen on pohdittava taloudellisesti kestäviä ratkaisuja. Kuva: Pixabay
Kunnat ja kuntayhtymät ovat suunnitelleet ja tehneet sote-uudistusta ennakoivia omaisuusjärjestelyitä, joita ei kannata tehdä.
Tämä oli ydinviesti kuntia ja kuntayhtymiä osoittaneessa tiedotteessa, jonka laatijoina olivat sosiaali- ja terveys-, valtiovarain- sekä sisäministeriö.
Ministeriöiden lähettämässä tiedotteessa kuntia pyydetään pidättäytymään sellaisista olemassa olevan kaluston, irtaimiston ja kiinteistöjen järjestelyistä, jotka uhkaavat hyvinvointialueiden tulevaa toimintaa.
– Jos kunta on toiminut ennen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirtoa joko voimassa olevan lainsäädännön tai kuntaa sitovan sopimuksen vastaisesti, kunta vastaa tästä aiheutuvista seuraamuksista, ministeriöiden tiedotteessa muistutaan.
”Rajoituslaki ei koske pelastustoimea”
Kuntaliiton johtava lakimies Johanna Sorvettula myöntää, että ministeriöiden edellä mainittu kirje ei ollut yllätys.
Kysymyksiä omaisuusjärjestelyihin liittyvistä asioista on esitetty Kuntaliitonkin asiantuntijoille.
– Aihe on ollut ajankohtainen syksyn mittaan.
Hyvinvointialueuudistusta koskevan voimaanpanolain lisäksi taustalla on laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa, Sorvettula selventää.
– Tämä niin sanottu rajoituslaki ei koske pelastustoimea.
Kuntaliiton palvelukanavaan saapuneet kysymykset ovat omistusjärjestelyiden suhteen koskeneet pääosin pelastustoimea.
”Järjestely ei olisi sinänsä lainvastainen”
Kun kunnista tai kuntayhtymistä on kysytty jonkin pohdinnassa olevan omaisuusjärjestelyn mielekkyyttä, Sorvettula on painottanut vastauksissaan tärkeää periaatetta.
– Olen neuvonut pohtimaan asiaa siitä näkökulmasta, että toiminta ei olisikaan siirtymässä kunnilta hyvinvointialueiden järjestysvastuulle.
– Jos toiminta siis jatkuisi kunnan tai kuntayhtymän vastuulla, niin olisiko silloinkin tarkoituksenmukaista myydä esimerkiksi kalustoa tai toimitilat?
Se ei liene tarkoituksenmukaista, että nimenomaan sote-uudistukseen liittyvän järjestämisvastuun siirtymisen takia myydään jotain ja paikataan siitä syntyvä vaje leasingsopimuksella, joka ei ole toiminnan järjestämisen kannalta perusteltu ratkaisu, Sorvettula huomauttaa.
– Järjestely ei olisi sinänsä lainvastainen. Kyse on lähinnä oikeustoimen tarkoituksenmukaisuudesta.
– Vaikka jonkin omistusjärjestelyn toteuttaminen onnistuisikin, niin siitä saattaa seurata ristiriitoja, Sorvettula huomauttaa.
Pikemminkin hyvinvointialueiden ja kuntien väliseen yhteistyöhön olisi syytä panostaa, hän jatkaa.
Sote-irtaimiston myyntiä mietitään vielä Kalajoella
Omaisuusjärjestelyitä koskevat asiat ovat aiheuttaneet päänvaivaa eri puolilla Suomea ja useissa eri kunnissa.
Asia on ollut esillä myös Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa Kalajoen kaupungissa, jossa on noin 12 400 asukasta.
Kalajoen kaupunginhallitus päätti viime kuun lopulla myydä ja vuokrata takaisin taseella olevan sote-irtaimiston.
Kaupunginhallitus valtuutti talousjohtajan hoitamaan asiaa koskevat järjestelyt.
Kaupunginhallituksen kokouksessa arvioitiin, että taseella on 72 580 euron edestä irtainta omaisuutta vielä tämän vuoden lopulla. Pykälän käsittelyn yhteydessä painotettiin, että Kalajoen kaupungin periaatteena on, että taloutta ja omaisuusjärjestelyjä pyritään optimoimaan uudistuksessa.
Tästä syystä on perusteltua myydä tämä omaisuus rahoitusyhtiölle ja vuokrata takaisin, kaupunginhallitus katsoi.
Kaupunginhallitus laski, että hyöty sote-irtaimiston myymisestä ja vuokraamisesta on kaupungille reilut 50 000 euroa.
Talousjohtaja Pirjo Männistö vastasi maanantaina (20.12.), että edellä mainittua päätöstä ei ole vielä toimeenpantu.
Tilanteeseen on saatu uutta tietoa, hän vahvisti.
– Asiaa selvitellään vielä.
Huolena rahoitusperustan vahvuus
Ministeriöiden (STM, VM, SM) perjantaina lähettämässä tiedotteessa vahvistetaan, että muutamilla alueilla on suunniteltu ja tehty päätöksiä irtaimen omaisuuden omistusjärjestelyistä, joita on tarkoitus toteuttaa ennen hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä.
– Hyvinvointialueen asukkaat ovat samalla kuntien asukkaita ja rahoitusperustan muuttuminen voi heikentää hyvinvointialueen mahdollisuuksia järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluja asukkaille, ministeriöiden tiedotteessa sanotaan.
Voimaanpanolain mukaan kunnan järjestämien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden käytössä olevat toimitilat siirtyvät hyvinvointialueen hallintaan 1. päivänä tammikuuta 2023.
Tiedotteessa kerrotaan myös, että hyvinvointialue ja kunta tekevät toimitilojen hallinnasta vuokrasopimuksen siten, että se on voimassa ainakin 31. päivään joulukuuta 2025 asti.
Kymsote on ostaa paukannut vanhan museoviraston tarkasti määräämän kiinteistön itselleen. Samalla on riisunut raskaasti sotepalvelujaan ja kiinteistöjään. Olisiko aiheellista vähän seurailla.
Rajoituslakia on helppo kiertää. Joutsassa päätettiin uusia terveyskeskusrakennus, jossa oli poli, vuodeosasto, neuvolat, hammashuolto ja keskuskeittiö. Ensi rakennettiin vastaanotto ja perhekeskus, 5,2 miljoonalla, Heti perään vuodeosastoa alettiin saneerata pihalla olevaan palveluasumisyksikköön ja samaan aikaan tien toiselle puolelle ollaan rakentamassa hammashuoltolaa ja keittiötä. Yhteensä kustannus n. 11 miljoonaa. Ylityslupaa ei haettu. Länsi-ja Sisä-Suomen AVI ilmoitti kanteluun, että oikein on toimittu. Oikeuskansleria on pyydetty tutkimaan oliko AVI:n tulkinta lakii perustuva.