Mitä vaikutusta lähikoulujen lakkautuksilla on suomalaisten lasten oppimistuloksiin? Tähän haluaisi opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola tutkijoiden tarttuvan.

1990-luvun laman myötä käynnistyneen koululakkautusbuumin aikana Suomessa on lakkautettu yli puolet perusopetuksen kouluista. Itä-Suomessa (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala) vuosina 1990–2017 perusopetuksen koulujen määrä on vähentynyt 840 koulusta 265 kouluun, joten jäljellä on enää alle kolmannes kouluista.

Itä-Suomen Avin opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola kritisoi voimakkaasti tuoreessa blogi-kirjoituksessaan koululakkausten perusteita ja samalla perää puolueetonta ja perusteetonta tutkimusta siitä, mitä vaikutuksia koululakkautuksilla on ollut. Erityisesti Lehtola asettaa kyseenalaisesti lakkautuksilla saavutetut kustannussäästöt.

– Yli 2 400 koulua on lakkautettu ja yhdellä koulun lakkautuksella kunnat ovat esittäneet saavansa keskimäärin 200 000–400 000 € vuosittaisen säästön. Jos kuntien päätösvalmistelulaskelmat pitäisivät paikkansa, pitäisi Suomessa joka vuosi säästyä perusopetuksen puolella noin 800 miljoonaa euroa. Sehän on samaa luokkaa, kuin mitä kunnat saavat perusopetukseen valtionosuuksina, ihmettelee Lehtola.

Säästöt eivät realisoidu

Sisäinen vuokra on se taikasana, josta säästöjen on kerrottu pääosin koostuvan. Toki säästöjä esitetään syntyvän kiinteistökulujen ohella myös henkilömenoista.

– Väitettyjen säästösummien suuruus on juuri ollut syynä siihen, että valtuutetut ovat kääntyneet koulun lakkauttamisen puolelle. Suuret säästösummat selittyvät suurelta osin kuntien käytössä olevalla sisäisen vuokran työkalulla. Tämä osuus ei näytä käytännössä juuri lainkaan realisoituvan, etenkin kun puhutaan hyvin yksinkertaisella talotekniikalla varustetusta terveestä maalaiskoulusta, Lehtola ynnäilee.

Kuntalehden vapaapäivältä tavoittama ylitarkastaja ei kiellä sitä, että osa koulujen lakkautuksista on ollut ihan paikallaan.

– Elinkelvoton koulu pitääkin lakkauttaa. Kolmannes lakkautuksista on ollut perusteltuja, mutta kaksi kolmannesta ei ole sitä ollut. Puhutaan oppilaskadosta, mutta pitää huomioida myös se, että koulujen lakkautukset ovat kiihdyttäneet oppilaskatoa entisestään, Lehtola muistuttaa.

Tutkimusta tarvitaan

Kari Lehtola on huolissaan oppilaiden eriarvoisuudesta eri alueilla. PISA-tutkimuksessa havaittiin ensimmäistä kertaa alueellisten erojen kasvavan eri alueiden välillä. Lehtola uskoo kouluverkon karsimisella olevan oma vaikutuksensa Itä- ja Pohjois-Suomen alueen oppimistulosten laskuun.

– On älyllistä ja pedagogista epärehellisyyttä jättää kokonaan huomioimatta se tosiasia, että lähikoulun saavutettavuudella näyttää olevan selvä yhteys osaamistuloksiin: pääkaupunkiseudun oppilaiden tulokset ovat muuta maata parempia, lataa Lehtola.

Ja heittääpä mies puolivakavissaan mallin yhdestä tutkimusmallistakin.

– Ilmiötä olisi helppo tutkia tekemällä koejärjestely, jossa osaa saman koulun ja taustan omaavista oppilaista kuljetettaisiin jokaisena työpäivänä 2,5 tuntia linja-autossa. Kuljetuksessa olevien oppilaiden suorituksia arvioitaisiin sitten muihin ja heidän omiin aikaisempiin suorituksiinsa. Käytännössä tämä koejärjestely estettäisiin saman tien eettisistä syistä, koska se vaarantaisi oppilaiden hyvinvoinnin ja terveen kasvun, Lehtola arvioi.

Joka tapauksessa pitkien koulumatkojen vaikutusta lasten hyvään oppimiseen ja terveeseen kasvuun olisi Lehtolan mielestä tutkittava niiden lasten osalta, jotka tällaiseen opetusjärjestelyyn ovat käytännön pakosta joutuneet.

– Pitkillä koulumatkoilla on varmasti vaikutusta oppilaiden hyvinvointiin ja oppimistuloksiin. Tästä asiasta tarvitaan kuitenkin tervettä suomalaista tutkimusta. Jatkuvan seuravan ja perusteellisen tutkimuksen kautta päätösten vaikutuksiin pystytään perehtymään. 2000-luvun alkupuolella useammallakin yliopistolla oli kunnianhimoisia tutkimussuunnitelmia asiasta, mutta ministeriön taholta nämä hankkeet torpattiin turhina. Tässä tilanteessa tarvitaan tutkimusta tehtyjen päätösten vaikutuksista, niin talouden, kuin lasten osalta, ylitarkastaja Kari Lehtola toteaa painokkaasti.

Kari Lehtolan blogi Itä-Suomen Avin sivuilla

Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Kari Lehtola nimes aikoinaan koulujen lakkautusboomia ”halo-ilmiöksi”, joka riehui kunnissa. Minustakin olisi mielenkiintoista tietää, mitä kaikkea säästöistä luvattiin ja mikä oli todellisuus lakkautusten jälkeen. Omassa kotikaupungissanikin säästöiksi laskettiin mm. tulevat valtavat investoinnit koulurakennuksiin, joita ei taatusti olisi sellaisina tehty, jos koulu olisi säästynyt. – On hyvä, että tehtyjjen päätösten vaikutuksia selvitetään – edes jälkikäteen!

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Mitä kaikkea kunnissa tehdään? Työstään kertoo mm. kunnanjohtaja ja pehtoori.

Ilmoitus