Uudet valtionosuuslaskelmat ovat herättäneet kunnissa pohdintaa. Mistä säästetään, kun kaikki ylimääräinen on jo leikattu.

 

Otsikossa varsinainen tuhannen taalan kysymys, tai oikeammin satojen tuhansien eurojen kysymys. Torstaina julkistetut ensi vuoden ennakolliset valtionosuuslaskelmat olivat kylmää vettä etenkin monen pienen kunnan niskaan. Tosin eivät kuivin jaloin laskelmista selvinneet kaikki suuremmatkaan kaupungit.

– En ymmärrä mistä meidän kohdalla näin raju muutos voi johtua. Tämä johtaa meidän katastrofaaliseen tilanteeseen, Vesannon kunnanjohtaja Pasi Lievonen huokaa.

Hieman yli 2100 asukkaan Vesanto on menettämässä valtionosuuksia tähän vuoteen verrattuna 263 euroa asukasta kohden eli yli 560 000 euroa.

– Meillä oli viime vuonna alijäämää noin 400 000 euroa. Tälle vuodelle olemme toki tehneet jotain korjaavia toimenpiteitä, joilla tulosta saadaan paremmaksi. On tämä niin kylmää kyytiä, ettemme voi mitenkään repiä tuollaista sopeutusta organisaatiosta, Lievonen jatkaa.

Liian hyvä sote-vuosi

Vesannon kanssa samaa koko luokkaa oleva Isojoki menettää 199 euroa asukasta kohden.

– Meidän veroprosentti on 22 ja tuon leikkauksen paikkaus tarkoittaa meillä 1,5 veroprosenttia. Kyläkouluja ei ole enää yhtään, sote-valmistelua tehdään kuntien kustannuksella ja samaan aikaan sairaanhoitopiirien kilpavarustelu lisääntyy sote-uudistuksen lähetessä, Isojoen kunnanjohtaja Linda Leinonen laskeskelee.

Isojoki teki viime vuonna ylijäämää yli 600 000 euroa.

– Meillä oli viime vuonna liian hyvä sote-vuosi. Se on sitten ”korjaantunut” tänä vuonna, kun erikoissairaanhoidon kulut ovat kolmen ensimmäisen kuukauden aikana kasvaneet 34,5 prosenttia viime vuoteen verrattuna, Leinonen huokaa.

Etenkin pienten maaseutukuntien on kirjattu todella rajuja muutoksia valtionosuuksiin. Kunnissa pyöritellään päätä, kun puhe tulee kiky-sopimuksen tuomista hyödyistä.

– Meillä on tosi vähän työntekijöitä, jotka tekevät töitä työvuorolistaan perustuen. Ei sinne voida laittaa sitä ylimääräistä 30 minuuttia, kun ei ole ihmisiä joille sitä laittaa. Meillä on tehty jo aiemminkin ylimääräisiä puolituntisia, Leinonen toteaa.

Missä ovat kiky-säästöt?

Petäjävesi menettää noin 600 000 euroa eli asukasta kohden menetys 152 euroa. Laskennalliset kiky-säästöt herättävät närää Keski-Suomessakin.

– Opettajien kohdalla kiky tarkoittaa kahta lisäsuunnittelupäivää ennen lukuvuoden alkua eli ei yhtikäs mitään säästöä, toimisto- ja asiantuntijatöissä säästöä ei tule, mutta lisätyötä tulee. Hoiva- ja huoltotöissä säästöjä on saatavissa, mutta ei sielläkään siinä määrin kuin miltä asia laskimella näyttää, kunnanjohtaja Eero Vainio lataa.

Kun kunnat ovat säästäneet itsensä jo vereslihalle, niin paljon keinoja ei ole, kun taloutta sopeutetaan.

– Kunnille ei jää hieman kärjistäen ilmaistuna muita vaihtoehtoja, kuin korottaa asiakasmaksuja radikaalisti, korottaa veroja, laittaa kouluja ja muuta palveluverkkoa nippuun, karsia ennaltaehkäisevistä palveluista tai sitten vaan velkaantua. Yksinään veroprosentin kautta hankittuna tuo 605 000 euroa tarkoittaa Petäjävedellä yli yhden veroprosentin korotuspainetta kunnallisveroon, Vainio ynnäilee.

 

 Tuoreet VOS-laskelmat Kuntaliiton sivuilla

 

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*