Mistä sote-ammattilainen löytää vertaistuen potilaalleen? Pohjois-Savo näyttää esimerkkiä
Kuva: Seppo Haavisto
Sote-ammattilaiset ja vapaaehtoiset voivat tehdä enemmän yhteistyötä. Pohjois-Savossa yhteistyötä sujuvoitetaan verkkosivustolla.
Kuinka sote-ammattilaiset voisivat hyödyntää paremmin alan yhdistyksiä, esimerkiksi niistä saatavaa vertaistukea?
Pohjois-Savossa toimii tätä varten Hyvinvointitarjotin, verkkosivusto, josta alan ammattilaiset saavat tietoa sopivista järjestöistä ja voivat ohjata asiakkaitaan esimerkiksi seutukunnan potilasjärjestöihin.
– Järjestöt voivat olla ammattilaisille hyvinkin tuntemattomia, kertoo Hanna Tervo Pohjois-Savon Vertaistuen keskuksesta.
Pohjois-Savossa toimii kaikkiaan yli 400 sote-järjestöä. Ei siis ihme, jos ammattilaiset eivät niitä kaikkia tunne.
Tervo on ollut mukana perustamassa ja kehittämässä Hyvinvointitarjotinta.
Hän huomauttaa, ettei olisi realistista odottaa, että ammattilaiset alkaisivat etsimällä etsiä kullekin potilaalleen sopivia järjestöjä ja selvittäisivät, pystyvätkö ne ottamaan vastaan tulokkaita.
Osa järjestöistä ei välttämättä pystyisikään toimimaan nopeasti ja järjestämään esimerkiksi vertaistukea.
Verkkosivustolle on valikoitunut sellaisia järjestöjä, jotka pystyvät vastaamaan yhteydenottopyyntöihin ja esimerkiksi päivittämään tietojaan sivustolla.
Mukana sivustolla on nyt noin 60 järjestöä.
Isoja ja pieniä järjestöjä
Tervo kertoo esimerkin potilaasta, joka on juuri saanut kuulla sairastavansa muistisairautta. Diagnoosin jälkeen potilas saa mukaansa kotiin tietopaketin, jossa kerrotaan myös paikallisesta muistiyhdistyksen toiminnasta.
Mukana on kirje, joka potilaan pitää lähettää muistiyhdistykseen, jos haluaa sieltä yhteydenottoa.
Nyt muistihoitaja voi kysyä asiaa vastaanotolla ja hoitaa yhteydenottopyyntö saman tien Hyvinvointitarjottimelta.
Verkkosivustolle on pyritty saamaan erityisesti järjestöjä, joissa on palkattua henkilökuntaa. Järjestöissä joudutaan miettimään muun muassa, kuinka yhteydenottoa toivova ihminen otetaan vastaan ja miten hänet ohjataan esimerkiksi vertaistukeen.
– Mutta mukana on hyvin pieniäkin yhdistyksiä. Varkauden Parkinsonin taudin kerho on hyvä esimerkki, sillä heillä ei ole edes omaa paikallista hallitusta vaan nimensä mukaan se toimii kerhoperiaatteella. Se on kuitenkin hyvin aktiivinen ja toivoo, että heidät löydetään myös tätä kautta.
Järjestöt iso julkisen sektorin tuki
Alkuviikolla julkaistun Järjestöbarometrin ennakkotietojen mukaan järjestöjen antaman neuvonnan tarve on kasvanut erityisesti vanhusten yleis-, asumis- ja palveluyhdistyksissä (68 %), aistivammayhdistyksissä (61 %) ja mielenterveysyhdistyksissä (60 %).
67 prosenttia paikallisyhdistyksestä antaa julkisia palveluja ja etuuksia koskevaa neuvontaa. Muita yleisemmin neuvontaa tarjoavat työttömien yhdistykset ja aistivammayhdistykset.
Tuloksia kommentoinut tutkija Anne Eronen kertoi toivovansa, että kunnissa tunnettaisiin yhdistysten työ nykyistä paremmin.
Sote-alan yhdistyksissä voi olla tarjolla asiantuntemusta, jota esimerkiksi pienten kuntien terveydenhuollossa ei ole.
Tervo kertoo, että Hyvinvointitarjotinta on pyöritetty hankerahalta. Hän toivoo, että sivustolle löytyy rahoitus ja vastaava kotipesä myös jatkossa.
Lue lisää: Järjestöbarometri: Yhdistykset paikkaavat yhä useammin julkisen puolen aukkoja
