Mitä täällä tapahtuu? Hangon varautumisvinkit heti käyttöön
- Vapaaehtoisten suuri määrä kertoo kaupunkimme valtavasta yhteisöllisyydestä, kaupunginjohtaja Petra Ståhl sanoo. Kuva: Tommy Pohjola
On oltava hereillä ja reagoitava nopeasti, mutta joustavasti. Tosielämä tarjoaa parasta harjoitusta.
Hangon kaupunginjohtaja Petra Ståhl painottaa useasti kyseessä olevan vakava ympäristöongelma: Mieluiten varautumista ja kriisiviestintää ei harjoitella oikeassa tilanteessa. Nyt näin kävi, kun Hangon rannoille huuhtoutui epäilyttävää valkeaa mönjää ja pian sen jälkeen suuret määrät kuolleita kaloja.
– Kaupungille tilanne valkeni nopeasti kiitos ihmisten eri somekanaviin tekemien päivitysten. Ollaan kävelyllä, napsitaan kuvia ja julkaistaan. Ihmiset myös ihan soittivat meille päin.
Hangossa rannoille ajautuneista valkoisista rakeista on kokemusta viimeksi muutaman vuoden takaa. Silloinkin kyseessä oli mitä todennäköisimmin laivan pesuvedestä, mutta määrät olivat paljon pienempiä.
– Kokonaismäärän hahmottuessa havaittiin nopeasti, että nyt puhutaan ihan eri mittaluokan asioista.
Ei tietenkään ollut eikä ole kivaa – tätä kirjoitettaessa siivousoperaatio jatkuu.
Lue myös, HS 7.2.2025: Suomen edustalla muhii nyt merkittävä öljykatastrofin riski – Grafiikat näyttävät tilanteen
Viranomaisilla oli epätietoisuutta aineen alkuperästä sekä sen myrkyllisyydestä. Monella kaupunkilaisella oli luonnollisesti omat pahat aavistukset. Ikävä maailmantilanne heijastuu kaikkien arkeen ja ajatuksiin.
Kaupunginjohtajalle tilanteen vakavuus kävi selväksi ympäristötuhojen laajuuden selvitessä. Rantaa oli siivottavana kilometrikaupalla.
– Erityisen kuumottavaa oli, kun rannoilta löytyi suuret määrät kuolleita kaloja. Nyt tiedämme, että kalat ja valkoiset rakeet ilmeisesti eivät liity toisiinsa. Kalat voivat olla peräisin isosta troolarista.
– Kaksi onnetonta sattumaa muutaman päivän sisällä!
Tästä on kyse
Hangon rannoilla oli tammi-helmikuun vaihteessa käynnissä laaja siivousoperaatio. Se alkoi perjantaina 31. tammikuuta ja jatkuu edelleen. Rannoilta on löytynyt valkoista kiinteytynyttä rasvaseosta, joka ilmeisesti on peräisin polttoaineyhtiö Nesteen aluksen pesuvedestä.
Neste kertoi torstaina 30. tammikuuta epäilevänsä aineen olevan todennäköisesti peräisin heidän aluksensa pesuvedestä. Yhtiön mukaan pesuvesi on sisältänyt käytettyä paistinrasvaa, eläinrasvaa ja kasviöljyjä.
Rasvaseos on vaaraton ihmisille, mutta haitallinen eläimille, jos ne syövät sitä.
Siivoustöitä koordinoi WWF yhteistyössä Hangon kaupungin ja pelastuslaitoksen kanssa. Vapaaehtoisia on ilmoittautunut runsaasti, ja heitä on tarvittu erityisesti Hangon alueelta. Vapaaehtoiset työskentelivät päivittäin klo 9-18, ja heille tarjottiin tarvittavat työkalut ja suojavarusteet.
Kalojen kuolinsyy ei mitä todennäköisemmin liity valkoisiin rasvarakeisiin. Kaloja voi kerätä, mutta ne pitää laittaa eri säkkeihin kuin valkoiset rasvarakeet. Kaloja suositellaan keräiltävän hanskat kädessä ja kalojen tallomista pitää välttää. Lähteet: Hangon kaupunki, WWF ja Neste
Myöskin pienenä onnena onnettomuudessa on leuto talvi eikä kesä, joka on parasta turistisesonkia. Siivous jatkuu sunnuntaina 9.2.
Petra Ståhlin mukaan viranomaisyhteistyö on sujunut erinomaisesti. Hän kehuu vuolaasti maailman luonnonsäätiö WWF:ää rantojen puhdistamisen koordinoimisesta.
Kuten useimmilla Suomen kunnista on myös Hangon kaupungilla varautumissuunnitelmat.
– Se täytyy kuitenkin sanoa, että suunnitelma paperilla on eri asia kuin käytäntö. Nyt kun tiedämme, että täällä ei ole kyse mistään henkeä uhkaavasta, uskaltaa kenties sanoa, että tämän parempaa harjoitusta vakavampien tilanteiden varalta emme voisi saada.
Hangossa on vajaat 8 000 asukasta eli resurssit ovat pienen kaupungin.
– Yleensäkin varautumista kannattaa säännöllisesti harjoitella muiden viranomaisten kanssa. Tähän kannattaa kaikkien osallistua. Ja varmaan se pätee suurempiinkin paikkoihin, että sijaisjärjestelyjen pitää olla kunnossa niin, että kaikki saman tien tietävät mitä tekevät.
Käytännössä esimerkiksi harjoitellaan viestintää. Kysymyksiä voi olla paljon ja niitä tulee eri kanavissa medialta ja kaupungin asukkailta.
– Sisäinen viestintä unohtuu helposti, kun paine viestintään tulee ulkoa. Omalle organisaatiolle pitää kertoa mitä tapahtuu ja kuka tekee mitäkin.
Lue lisää: Hangon kaupungin päivittyvä seuranta, sekä WWF.
