Kemin Kaupunginteatterin Elling-näytelmän harjoitukset viime vuonna Kemin tullimakasiinilla. Vasemmalla ohjaaja Petri Jäärni, lavalla Olli Halttu ja Asta Rentola. Kuva: Jaakko Heikkilä

Kaupunginteatterin ja kaupunginorkesterin lakkautusuhka Kemissä on suututtanut kulttuuriväkeä. Muun muassa Muusikkojen liitto vetoaa kemiläisiin päättäjiin orkesterin ja teatterin toiminnan turvaamiseksi.

Lapin Kansa kertoikin keskiviikkona, että hy­vin­voin­ti­lau­ta­kun­ta esittää Kemin teat­te­rin sääs­tä­mis­tä.

Kemissä viranhaltijoiden esityksessä oli laskettu, että teatteritoiminnan lakkauttamisella tulisi 500 000 euron ja orkesterin 40 000 euron säästöt.

Kaupungin verkkosivuilla lakkautusuhka ei näy.

– Orkesterilla on suuri vaikutus koko Meri-Lapin kulttuurielämään. Kemi on Suomen pohjoisin paikka, jossa pitkällä olevalla musiikinopiskelijalla on mahdollisuus soittaa täysimittaisessa sinfoniaorkesterissa, sivuilla kerrotaan.

– Osa orkesterin vakituisista avustajista tulee myös Ruotsin puolelta. Rajan läheisyys tuokin uusia mahdollisuuksia Suomen ja Ruotsin väliseen kulttuuriyhteistyöhön.

Hyvinvointijohtaja Kaisa Rauvala on Ylen haastattelussa puolustanut säästöjä asukasluvulla. Vuonna 2030 Kemi on vajaan 18 000 asukkaan kunta. Millaisia palveluja tuon kokoinen kunta voi tuottaa ja kuinka suuren joukon palvelu kohtaa, hän kysyy.

Säästöt ulottuvat myös kirjastoon, jossa asukkaiden on tarkoitus toimia yhä omatoimisemmin.

Kemin kaupunginteatterin tulevaisuutta selvitettiin aiemmin Kuntalehden joulukuun numerossa.

– Teatterilla on suuria tilaongelmia, ja koko kaupungin taloustilanne on haasteellinen, kommentoi tuolloin Kemin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Tiitinen.

Kulttuurin eurot tarkassa syynissä muuallakin

Vastaava tilanne oli Riihimäellä muutama vuosi sitten, kun lakkautusuhka yllätti teatterin näyttelijätkin. Päättäjille oltiin esittämässä 2017, että Riihimäen teatterin rahoituksesta leikattaisiin 300 000 euroa ja 200 000 euroa käytettäisiin teatterin alasajoon.

Suunnitelmasta luovuttiin, ja teatteri sai jatkaa toimintaansa.

Lakkautusuhan alla on ollut myös Kymi Sinfonietta.

Täyskunnallisia teattereja ovat Kemin lisäksi Lahden, Kuopion, Jyväskylän, Kajaanin, Lappeenrannan, Imatran ja Vaasan kaupunginteatterit sekä Pohjanmaan alueteatteri Wasa Teater.

Kulttuurista halutaan pitää kiinni, mistä ainakin osaltaan kertovat myös valtion toimet. Tänä vuonna voimaan tullut uusi valtionosuusjärjestelmä tukee entistä paremmin alueellista toimintaa ja siitä toivotaan pelastusta esimerkiksi pienille kulttuurilaitoksille.

Kokkolan sivistysjohtaja Terno Taarna ja kulttuurijohtaja Sampo Purontaus viittaavat hekin valtionavustusten määrän kasvuun. Siitä ollaan Kokkolassa mielissään.

Kaupungissa ei ole vakavissaan edes ehdotettu kaupunginteatterin tai Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin lakkautusta. Kulttuurin nykyisenkaltainen toiminta on heidän mukaansa kohtalaisen laajasti hyväksytty.

Taarna viittaa kaupungin strategiaan, jossa elämyksellisyys ja siihen kuuluva kulttuuri ovat keskeisessä osassa.

– Kaupungin avustusten suuruutta mietitään kyllä joka vuosi, Taarna sanoo.

Purontaus kertoo, että ennen vuodenvaihdetta hyväksyttiin suunnitelma, joka koskee konservatoriota, kaupunginteatteria sekä orkesteriyhdistystä.

– Avustusraamit lyötiin lukkoon vuosiksi 2021–2023. Halusimme, että toiminnalla on ennustettavuutta. Tosin näitäkin raameja tarkastellaan joka vuosi, Purontaus kertoo.

Laitosten henkilöstövahvuus on pysynyt jotakuinkin samana jo jonkin aikaa.

Esimerkiksi kunnalliseen Kemin teatteriin verrattuna kokkolalaisten teatteri toimii eri periaatteella, sillä se on kannatusyhdistyspohjainen ja saa kaupungilta tukea. Kaupungin edustusto on mukana kannatusyhdistyksessä

– Kuntatalous kiristyy koko maassa ja kaikki on jatkossa entistäkin kovemmassa syynissä. Kulttuuri ja vapaa-aika eivät tee tässä poikkeusta, Taarna huomauttaa.

Apua yhteistyöstä

Kemin orkesterin säilymisestä käytiin kamppailua jo pari vuotta sitten, mutta tuolloin orkesterin toimintaa päätettiin jatkaa.

Kaakossa orkestereja on auttanut yhteistyö. Saimaa Sinfonietta syntyi 2000-luvun alkupuolella, kun Suomen pienin, 21 muusikon Lappeenrannan sinfoniaorkesteri ja Mikkelin 12 soittajan jousiorkesteri tekivät yhteistyösopimuksen.

Lue lisää Valtionosuusuudistus muuttaa kulttuurin rahoitusta – ”Päämääränä on päästä lähelle ihmisiä joka puolella maata

Lisätty hyvinvointilautakunnan esitys 24.3. kello 8.28.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Myös Kotkan kaupunginteatteri on 100-prosenttisesti Kotkan kaupungin omistama.
    Jos täyskunnallisuus tässä jutussa tarkoittaa sitä.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*