Miten palkat määräytyvät sote-uudistuksessa? Työnantajien mukaan palkkojen yhteensovittaminen vaarantamassa rahoituspohjan

Palkkojen yhdenmukaistamisesta sote-uudistuksessa ei ole kehysriihen aikaan ainakaan julkisuudessa keskusteltu. KT Kuntatyönantajat julkaisivat aamulla tiedotteen, jossa se sanoo palkkojen yhteensovittamisen korkeimpaan tasoon vaarantavan sote-uudistuksen rahoituspohjan.

KT Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas sanoo, että palkkojen harmonisoinnin aikataulusta ja tasosta on nousemassa kuuma keskusteluaihe.

Kunnilla on itsenäinen palkkauspolitiikka, ja joissakin soten tehtävissä, kuten lääkäreillä, voi olla satojen eurojen ero jo tehtäväkohtaisessa palkassa. Yleisemmin erot ovat kuitenkin pienempiä.

– Palkkaharmonisoinnista on joka tapauksessa tulossa pysyvä kustannus, ja se voi tarkoittaa palkkakustannuksiin usean prosentin pysyvää nousua. Valtion tulisi kattaa määrä sataprosenttisesti.

KT on toivonut tilanteeseen erillislainsäädäntöä. Sipilän hallitus ei sitä tehnyt eikä sellaiseen näillä näkymin olla päätymässä nytkään.

KT:n mukaan palkkojen yhteensovitus eli harmonisointi niin sanottuun kärkipalkkaan nostaa julkishallinnon kustannuksia vähintään 500 miljoonaa euroa vuodessa, jos työnantajaorganisaatiot joutuvat yhteensovittamaan palkkansa korkeimpien palkkojen mukaan.

– Jos hyvinvointialueille ei osoiteta täysimääräisesti kohdennettua rahoitusta palkkaharmonisaation toteuttamiseen, on alueellisten palvelujärjestelmien kantokyky vakavasti uhattuna. Talouden sopeuttaminen leikkauksilla palvelutuotannosta on useilla alueilla äärimmäisen vaikeaa, KT sanoo tiedotteessaan.

Kärkipalkkojen mukaan?

Tähän mennessä on saatu oikeuskäytäntöä, jossa palkkoja on jouduttu nostamaan nykyisillä hyvinvointialueilla kohti kärkipalkkoja. Kainuun sote-kuntayhtymä sai työtuomioistuimelta päätöksen, jonka mukaan sen piti yhdenmukaistaa fysioterapeuttien palkat korkeimman palkkatason mukaisiksi.

Etelä-Karjalan Eksote kävi palkkariitaa, joka johti sovintoratkaisuun ja palkkaharmonisointiin.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola huomauttaa, että vapaaehtoisesti ennen sote-uudistusta integroituneet kuntayhtymät ovat havahtuneet palkkaharmonisoinnin ongelmiin ensimmäisinä. Tuntuu, että edelläkävijyydestä rangaistaan.

– Useampi prosessi on kesken, vaikeita tilanteita on eri puolilla Suomea, hän huomauttaa.

Ammattijärjestöt ovat nostaneet vireille useita tapauksia palkkojen harmonisoinnista organisaatiomuutoksissa eri puolilla maata.

Erhola kertoo ymmärtävänsä hyvin, että järjestöt ajavat perustehtävänsä mukaisesti henkilöstön etua. Esimerkiksi hoitajien palkkaus on ollut esillä näkyvästi koronakriisin aikana.

– On toki selvää, että terveydenhuoltoalan palkat eivät ole kovin houkuttelevia ja työvoiman saannista on pulaa. Mutta nyt pitäisi tietää, kuka maksaa laskun, jos palkkoja sote-uudistuksessa nostetaan.

Hallituksen esityksessä on arvioitu, että palkkaharmonisoinnin kustannukset olisivat noin 60 miljoonaa euroa mediaanilaskutavalla ja noin 560 miljoonaa euroa, jos palkat harmonisoidaan ylimpien palkkojen mukaan.

KT arveli jo maaliskuun lausunnossaan, että kustannus voi hyvinkin olla yli hallituksen esityksessä esitetyn. Kustannusta ei kuitenkaan voida esittää vielä luotettavasti.

Erhola sanoo suoraan, ettei palkkaharmonisointieuroja ole hallituksen esityksessä tarpeeksi.

– Alustavat kokemukset jo integroiduilta hyvinvointialueilta kertovat, että summa ei tule riittämään. Jo olemassa olevilla hyvinvointialueilla joudutaan tekemään isoja budjettikorvauksia. Ne ovat rankkoja, kun taloudellinen kantokyky on valmiiksi heikko ja kun palveluja joudutaan muutoinkin sopeuttamaan.

Erhola on huolissaan nimenomaan siitä, että jos hyvinvointialueet joutuvat harmonisoimaan sote-alan palkkoja ilman rahoitusta, niiden vaihtoehdoksi jää palvelujen leikkaaminen.

– Nyt pitäisi löytää tolkullisia ratkaisuja. Kyseessä on hirmu iso asia.

Päijät-Hämeessä on palkkaharmonisointiin käytetty tähän mennessä useita miljoonia euroja. Summa ei riitä, lisää tarvitaan.

Siun sotessa viime vuonna yli 2 miljoonaa palkkaharmonisointiin

Entä miten palkkaharmonisointi on Siun sotessa tähän mennessä näkynyt?

– Olemme tehneet palkkaharmonisointia aikanaan henkilöstön siirtosopimuksessa sovitulla tavalla. Palkkaharmonisointi on edelleen kesken, mutta nyt on sopimuksen mukaan harmonisoitu ns. yleisimpään palkkatasoon. Harmonisointia jatketaan edelleen, kertoo toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen.

Siun sotessa on tehty myös työn vaativuuden arviointeja ja palkkavääristymiä on korjattu vastaamaan työn vaativuutta.

Tehdyt harmonisoinnit koskevat lähes kaikkia ammattiryhmiä.

– Palkkaharmonisoinneilla nostettiin noin 4 000 työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa vuoden 2020 aikana. Ja työ jatkuu, Pirskanen kertoo.

Viime vuonna 2020 palkkaharmonisointi nosti kuntayhtymän palkkakuluja n. 2,1 miljoonalla eurolla.

”Yksimielisyys ei löydy neuvotteluissa”

KT esitti Sipilän hallituksen valmistellessa sote-uudistusta mallin, jolla palkkauksen yhteensovittamisesta aiheutuvia kuluja rajoitettaisiin ja palkat määräytyisivät mediaanipalkkatason mukaan. Kenenkään palkkaa ei hyvinvointialueille siirtymisen takia kuitenkaan alennettaisi.

KT huomautti tämän kevään lausunnossaan olevan epätodennäköistä, että harmonisoinnin tavasta ja -tasosta saavutettaisiin yksimielisyys KT:n ja hyvinvointialueita edustavien järjestöjen kesken neuvotteluteitse.

Henrika Nybondas-Kangas korostaa, ettei KT:n esittämä mediaanimalli olisi missään mielessä halpuuttamista: kenenkään palkka ei laskisi vaan osalla se nousisi.

Kuntatyönantajia on pohdituttanut myös palkkaharmonisoinnin aikataulu. Sote-kuntayhtymiä vaaditaan harmonisoimaan palkat kärkipalkkoihin kahdessa vuodessa.

Lue lisää Kuntien henkilöstö lähes puolittuu sote-uudistuksessa – ”Suurin riski tällä mallilla on, että emme ehdi tehdä siirtymää kunnolla”

Lisätty kello 15.47 Siun soten osuus