Mökkeilyn talousvaikutukset ovat valtavat – Suomalaiset ovat edelleen mökkikansaa

Tuoreessa Mökkibarometrissa on arvioitu mökkeilyn taloudellisia vaikutuksia. Mökkiläisten välitön rahankäyttö tavaroihin ja palveluihin on vuositasolla noin 3,8 miljardia euroa. Suurimmat välittömän rahankäytön erät ovat päivittäistavarat (noin 1,4 miljardia euroa) sekä rakentamiseen ja kunnostamiseen liittyvät tavarat ja palvelut (noin 1,3 miljardia euroa). Barometrin mukaan muihin tavaroihin ja palveluihin käytetään noin 300 miljoonaa, sähkömaksuihin lähes 350 miljoonaa ja kiinteistöveroon vajaat 200 miljoonaa euroa, kerrotaan maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa.

Mökkiläisten välillisen kulutuksen arvo on 2,6 miljardia euroa. Yhteenlaskettuna mökkeilyn kulutusvaikutus on näin ollen noin 6,4 miljardia euroa. 

Mökkeilyllä on monenlaisia vaikutuksia.  Välitön työllisyysvaikutus on laskelman mukaan 28 810 henkilötyövuotta. Lisäksi toimialojen väliset vaikutukset synnyttävät välillisesti 14 863 henkilötyövuotta. Työllisyysvaikutukset ovat siten yhteensä 43 672 henkilötyövuotta.

Taloudelliset vaikutukset koostuvat käytettyihin rahamääriin perustuvista välittömistä vaikutuksista sekä välillisistä vaikutuksista, jotka syntyvät muun muassa alihankintaketjuista tai työpaikkojen syntymisestä.

Mökkibarometrin maaliskuussa julkaistusta osasta selvisi, että mökeillä vietettiin vuonna 2024 keskimäärin 85 vuorokautta. Suomalaisten mökkeilyinto on siten palannut koronaa edeltävään aikaan.

Mökin omistajat ovat aiempaa iäkkäämpiä ja yhteisomistajuus on lisääntynyt aiemmasta. Etätyön tekeminen mökiltä on edelleen suosittua.

Mökkibarometrin toteutti Taloustutkimus Oy saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta. Mökkibarometri on saaristoasiain neuvottelukunnan (SANK) luoma, kansainvälisestikin ainutlaatuinen vapaa‐ajan asumisen seurantaväline.