Moni kunta miettii tekoälyn käyttöönottoa, asiantuntijat peräänkuuluttavat malttia ja - toimintaa

Kunnat ovat kiinnostuneita ottamaan tekoälyn laajemminkin käyttöön. Haasteena on löytää resursseja ja tietää, miten tulkita erilaisia säännöksiä, kuten tekoälyasetusta ja GDPR:ää, sanoo Kuntaliiton asiantuntija Jaana Jormanainen.

Jaana Jormanainen johtaa hanketta, jossa Kuntaliitto on koonnut tietopaketin siitä, miten kunnat voivat ottaa tekoälyn vastuullisesti käyttöön. Hankkeessa analysoitiin seitsemää EU:n digitalisaatio- ja tietosuojalainsäädännön asetusta, joista yksi liittyy tekoälyyn.

– Aineisto on laadittu kuntien ja muiden kiinnostuneiden tahojen käyttöön. Teimme myös haastatteluja kunnissa, joissa tekoälyn haasteita ja mahdollisuuksia pohdittiin.

Lue lisää, Kuntaliitto: EU:n tekoälysäädös kuntakentällä

Koska suomalaiset kunnat joka tapauksessa ovat olleet varovaisia tekoälyn käyttöönotossa, Jaana Jormanainen ei erikseen halua heristellä sormea.

– Kunnat hyödyntävät tekoälyasetuksen riskiluokitusta siten, että ne eivät ota suoraan käyttöön tekoälytoimintoja, jotka on luokiteltu korkean riskin toiminnoiksi. Pilottiprojektit keskittyvät usein sisäisiin prosesseihin, ja kunnat ovat lisäksi kouluttaneet henkilöstöä tekoälyn hyödyntämiseen.

Suurin osa tekoälyä käyttävistä kunnista käyttää sitä toimistotyön tukena, käy ilmi Kuntaliiton vuonna 2024 tekemästä selvityksestä. Muita yleisiä käyttökohteita ovat päätöksenteon tuki, ohjelmistorobotiikka, henkilöstön tukena toimivat chatbotit, analytiikka ja datan visualisointi sekä asiakastuen chatbotit. Näissä tapauksissa kunta on velvollinen toimimaan avoimesti ja ilmoittamaan asiakkaalle, että hän keskustelee tekoälyn kanssa.

Apua määritelmien kanssa

Monet kunnat kokevat tarvitsevansa apua EU:n tekoälyasetuksen käsitteiden tulkinnassa.

– Kunnat tarvitsevat apua muun muassa matalan ja korkean riskin määritelmissä. Mitä se tarkoittaa käytännössä ja miten eri sääntelyt yhdistyvät? Korkean riskin määritelmä riippuu käyttötavasta, käyttöalueesta ja itse tekoälyjärjestelmästä, sanoo Niina Erkkilä, Kuntaliiton projektivastaava.

EU:n asetuksessa tekoälyn käyttö luokitellaan korkean riskin toiminnaksi jos se liittyy kriittiseen infrastruktuuriin, koulutukseen, työllisyyteen, tärkeisiin yksityisiin ja julkisiin palveluihin, rikollisuuden torjuntaan, maahanmuuttoon ja rajavalvontaan.

Esimerkiksi kuntalaisten profilointi tai tekoälyjärjestelmän vaikutus päätöksentekoon luokitellaan korkean riskin käytöksi. Myös arviointiprosessit, joissa päätetään henkilön oikeudesta julkisiin palveluihin, luokitellaan korkean riskin käyttötarkoituksiin. Riski on aina korkea, jos tekoälyn avulla profiloidaan henkilöitä.

Tekoälyn käyttö on kielletty, jos se on haitallista ihmisten käyttäytymisen manipulointia, sosiaalista pisteytystä, biometristä tunnistamista tai luokittelua.

Matala riski on tapauksissa, joissa tekoäly toimii ajattelun tukena, suorittaa suppea prosessitehtävä tai parantaa ihmisen työn tulosta. EU:n asetuksen soveltamisalaan kuulumattomia matalan riskin tekoälyjärjestelmiä ovat esimerkiksi roskapostisuodattimet, tekstinkäsittelyohjelmat ja käännöstyökalut sekä esimerkiksi kuljetusreittien optimointi.

– Emme ole törmänneet yhteenkään kuntaan, joka käyttäisi tekoälyä korkean riskin toimintoihin. Monet ovat vielä tutkimusvaiheessa, toteaa Jaana Jormanainen.

Jotta tekoäly toimisi tehokkaasti, se tarvitsee oikeaa ja laadukasta dataa julkiselta sektorilta. Jormanainen korostaa, että jos tekoäly saa virheellistä tai puutteellista dataa, tulokset ovat harhaanjohtavia.

– On tärkeää varmistaa, että data on korkealaatuista ja standardoitua ennen kuin sitä käytetään eurooppalaisten tekoälyjärjestelmien kouluttamiseen, hän sanoo.

On myös tärkeää ymmärtää, ovatko kunnat tekoälyjärjestelmien tarjoajia vai toimittajia. EU:n asetus asettaa suurempia vaatimuksia tekoälyjärjestelmien toimittajille.

Entä jos kunnan työntekijät syöttävät dataa tekoälyyn, muuttuuko kunta silloin toimittajaksi?

– Jos kunta syöttää tietoa tekoälyyn, se ei automaattisesti tule toimittajaksi. Mutta milloin ja miten kunta tosiasiassa tulee toimittajaksi, on yksi kysymyksistä, joihin tarvitsemme vastauksen, Niina Erkkilä kertoo.

On selvää, että tekoäly on tulossa ja yhä useammat organisaatiot ja toimijat ottavat sen käyttöön. Suomi ei ole niin kaukana muusta maailmasta.

– Esimerkiksi Yhdysvalloissakin monet toimijat ovat vielä testausvaiheessa, sanoo Niina Erkkilä.

Kuntaliitto kannustaa kuntia näkemään tekoälyn mahdollisena ratkaisuna konkreettisiin, olemassa oleviin ongelmiin sen sijaan, että tekoäly otettaisiin käyttöön pelkästään tekniikan vuoksi.

Komissio aikoo ottaa käyttöön uudet luokittelusäännöt korkean riskin tekoälyjärjestelmille ensi vuonna, vuoden 2026 alussa.

Asetus on myös otettava huomioon uusissa hankinnoissa ja sopimuksissa, mutta se ei velvoita kuntia käyttämään tekoälyä.

Nyt kannattaa toimia!

Anna Häggblom pohtii työkseen mitä tulee ottaa huomioon, kun aikoo tehostaa työtään tekoälytyökalujen avulla. Torstaina Vantaalla kohderyhmää olivat kunnanjohtajat.

Useita vuosia ensimmäisten sovellusten kehittämisen ja esittelyn jälkeen eriliaiset tekoälyyn pohjaavat, työtä helpottavat ratkaisut ovat kehittyneet valtavasti, mutta silti monet eivät vielä oikein tiedä, miten tekoälyä voidaan parhaiten hyödyntää, hän toteaa.

– Hankitaan maailman paras traktori, mutta sitä käytetään sitten lehtien haravointiin pihalla.

Toinen sudenkuoppa liittyy haluun tehdä enemmän lyhyemmässä ajassa. Tehokkuus ja tuottavuus eivät sulje pois luovuutta ja työhyvinvointia, mutta painopisteen on oltava oikeanlainen.

– Työpaikalla viihtyvä ihminen suoriutuu paremmin. Se tietävät kaikki, se ei ole mikään salaisuus.

Siksi, sanoo Anna Häggblom, on tärkeää, että kunnanjohtajat, joiden pitäisi olla innokkaita edistäjiä, myös itse ymmärtävät tekoälyä ja osaavat sitä käyttää.

– AI:n käyttöönotto ei voi olla pelkästään IT-osaston tehtävä.

Hän on iloinen siitä, että monet kunnat harkitsevat AI:n hyödyntämistä esimerkiksi asiakaspalvelussa ja hankinnoissa.

– Nyt on aivan oikea kohta toimia! Ja on tärkeää pysyä mukana kun tekoäly kehittyy. Ehkä muutaman vuosikymmenen kuluttua meillä on parempi ja sujuvammin toimiva maailma.

Teksti: Tommy Pohjola