Naantalissa ja Inarissa samaistutaan omaan kotikuntaan poikkeuksellisella tavalla

Oma kunta on suomalaisille rakas. Näin voi päätellä siitä, että suomalaiset samaistuvat edelleen vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa. Tämä kuitenkin vaihtelee suuresti eri kuntien välillä eri puolilla Suomea, kertoo Kuntaliiton tuore tutkimus. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. Suurista kaupungeista kuntamielessä hyviä tuloksia tuli Turusta ja Vaasasta.
Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista.

Aika auttaa kiinnittymään

Välttämättä ihminen ei kiinnity ja kuulu vain yhteen paikkakuntaan. Tärkein voi olla vaikka mökkipaikkakunta. Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus 2024 osoittaa, että kotikunta on yhä tärkeä osa suomalaisten identiteettiä.
Samaan aikaan kun maakuntaan ja Eurooppaan samaistuminen on vahvistunut, uudet hallinnolliset rakenteet, kuten hyvinvointialueet, etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa.
– Vaikka globalisaatio, muuttoliike ja digitaaliset yhteydet ovat hämärtäneet paikallisuuden merkitystä, oma kunta ja erityisesti oma asuinalue ovat edelleen suomalaisille tärkeitä identiteetin rakennuspalikoita, toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliiton tiedotteessa.
Kotikuntaansa samaistuvien määrä vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Eniten kotikuntaan samaistutaan Naantalissa (73 %) ja Inarissa (69 %). Myös Tornio (67 %) ja Keitele (64 %) sijoittuivat kärkeen. Suurista kaupungeista Turku (62 %) ja Vaasa (61 %) erottuvat.
Tutkimuskuntien keskiarvo kotikuntaan samaistumisessa on 56 prosenttia. Isoista kaupungeista keskiarvon tuntumaan asettuvat Espoo, Hämeenlinna, Lappeenranta ja Mikkeli. Suurissakin kaupungeissa kuitenkin vähintään kaksi kolmesta samaistuu vahvasti paikallisuuteen: joko omaan kaupunkiin, kaupunginosaan tai asuinalueeseen.

Vantaalla ylikansallista samaistumista

Vähiten kotikaupunkiin samaistutaan Vantaalla, jossa vain 40 prosenttia vastaajista samaistuu kotikaupunkiinsa. Vantaan osalta luku on pienin koko vertailussa mukana olleista kunnista.
Kun kuitenkin tarkastellaan paikallista samaistumista asuinalueeseen, kaupunginosaan ja kaupunkiin, vantaalaisista samaistuu 67 prosenttia vastaajista.
Vantaan osalta tuloksissa on sen sijaan nähtävissä vahvaa ylikansallista samaistumista, sillä 77 prosenttia vastaajista on samaistuu Pohjoismaihin, Eurooppaan tai EU:hun.  Paikallinen samaistuminen on isoista kaupungeista suurinta Lappeenrannassa, Hämeenlinnassa, Mikkelissä ja  Salossa. Ylikansallinen samaistuminen puolestaan on suurinta Espoossa, Turussa, Vaasassa ja Vantaalla.

Alle 10 000 asukkaan kunnissa kotikuntaansa samaistuvia on keskimäärin enemmän kuin suurissa kaupungeissa. Inarissa ja Keiteleellä samaistuminen on poikkeuksellisen vahvaa.
Ero pienempien ja suurten kuntien välillä näkyy myös naapurustosuhteissa. Alle 5 000 asukkaan kunnissa jopa 63 prosenttia kokee kuuluvansa vahvasti omaan naapurustoonsa, kun taas suurissa kaupungeissa luku on selvästi pienempi. Pienissä kunnissa ihmiset tuntevat usein toisensa paremmin ja yhteisöt ovat tiiviimpiä. Tämä näkyy myös siinä, että pienemmissä kunnissa sekä kotikunta että asuinalue ovat vahvoja identiteetin lähteitä.

Kotikunta ei ole ainoa paikallisuuden mittari. Asuinalueeseen ja naapurustoon samaistuu 53 prosenttia suomalaisista.

Vanhempana kunta tärkein
Mitä vanhempi vastaaja, sitä vahvemmin hän kokee kuuluvansa kotikuntaansa ja asuinalueeseensa. Sama ilmiö näkyy myös asuinalueeseen ja kaupunginosaan samaistumisessa. Nuoremmat kokevat paikallisyhteisöt usein etäisemmiksi. Tutkimuspäällikkö Pekola-Sjöblomin mukaan tämä kertoo sukupolvien erilaisista kokemuksista paikallisuudesta ja osallisuudesta:
– Ikääntyneillä voi olla pidemmät juuret paikkakunnalla, kun taas nuorten elämä liikkuu opintojen, työn ja harrastusten perässä. Siksi kotikunnan merkitys rakentuu eri tavoin eri ikävaiheissa. Naiset samaistuvat miehiä selvästi useammin kotikuntaansa.
Kuntasamaistumisen vahvuus liittyy suoraan asuinaikaan: mitä kauemmin on asunut kunnassaan, sitä vahvemmaksi yhteenkuuluvuuden tunne muodostuu.
Kuntasamaistumisella on merkittävää positiivista yhteyttä myös moniin muihin kunta-asenteisiin, esimerkiksi miten tyytyväinen on kuntapalvelujen hoitoon sekä missä määrin tuntee luottamusta kunnan päätöksentekoon ja kuntapäättäjiin, Pekola-Sjöblom toteaa.
Kuntalaisen samaistuminen omaan kotikuntaan tai –kaupunkiin on merkitsevässä positiivisessa yhteydessä muun muassa kuntapalvelujen hoitoon, kuntalaisten tuntemaan luottamukseen kunnan päätöksentekoa kohtaan, kunnan talouden hoitoon, suorien osallistumistapojen vaikuttavuuteen sekä kiinnostukseen kuntansa kunnallispolitiikasta.
Omaan kotikuntaan paljon samaistuvat ovat myös tyytyväisempiä omaan elämäntilanteeseensa sekä pitävät oman kunnan itsenäisyyttä erittäin tärkeänä eivätkä kannata oman kunnan kuntaliitosta. Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan kuntasamaistuminen ei ole pelkästään tunne- tai identiteettikysymys, vaan se liittyy suoraan demokratian toimivuuteen.
– Paikallisdemokratian kannalta on myönteistä, että ihmiset kokevat kuuluvansa omaan kotikuntaansa. Kun ihminen kokee kuuluvansa yhteisöönsä, hän seuraa aktiivisemmin kunnallista päätöksentekoa ja uskoo omalla osallistumisellaan olevan merkitystä.