Nämä olivat väestönlisäyksen kärkikaupungit viime vuonna – aluetutkija Timo Aro varoittaa, mitä ei pidä tavoitella
Kokonaishedelmällisyysluku oli vuodesta 1776 alkaneen tilastohistorian alhaisin viime vuonna yhdentoista ensimmäisen kuukauden perusteella, kertoo aluekehityksen asiantuntija Timo Aro. Kuva: Timo Seppäläinen
Turun strategiajohtaja Timo Aro kertoo Suomen vanhimpaan kaupunkiin kohdistuneen väestönlisäyksen olleen todella iso.
Viime vuonna oltiin jopa kovemmassa väestönlisäystahdissa kuin vuonna 2023, jolloin Turussa yllettiin ennätyslukemiin 50 viimeisimmän vuoden otannan perusteella.
Tammi- ja marraskuun välisenä aikana vuonna 2024 Turussa määrällinen väestönlisäys oli 4 149 ja suhteellinen prosentuaalinen kasvu 2,06
Samaan aikaan suhteellinen väestönlisäys oli suurempaa tai yhtä suurta vain Kaskisissa (3,31 prosenttia), Tuusulassa (2,16) ja Vaasassa (2,06).
Turku poikkeaa väkimäärältään täysin esimerkiksi Pohjanmaalla sijaitsevasta Kaskisten kaupungista, jossa asuu noin 1 200 asukasta.
Aurajoen suulle syntyneessä kaupungissa asuu noin 206 000 turkulaista.
Isossa kaupungissa väestönlisäyksen on oltava iso, jotta suhteellinen kasvu nousee merkittävälle tasolle. Vaikka kasvu oli poikkeuksellista Turussa, niin vastaavaa on tapahtunut myös muualla Suomessa, Aro huomauttaa.
– 19 kuntaa ylsi melko kovaan yli yhden prosentin väestönkasvuun.
Kuopiossa määrällinen väestönlisäys oli 1 601 ja Rovaniemellä 434 tammi- ja marraskuun välisenä aikana viime vuonna.
Nämä Lapin ja Pohjois-Savon maakuntakeskusten kehitysloikat osoittavat, että eri puolilla Suomea tapahtuu isoja muutoksia näinä aikoina.
Aluetutkija Timo Aron mukaan suurimat väestönlisäykset kohdistuvat suuriin kaupunkeihin ja joihinkin suurten kaupunkien kehyskuntiin.
Voimakas ja pitkäkestoinen kasvu ei ole välttämättä hyvä asia.
– Se voi asettaa suuria haasteita. Kahdesta kolmeen prosenttiin jatkuva suhteellinen väestönlisäys voi johtaa kasvukipuihin, joita ei pidä tavoitella.
Lähde: Tilastokeskus. Kartta ja graafi: Timo Aro
Vauvoja kaivataan lisää
Ennen vanhaan muutokset asuntotuotannossa tai vaikkapa onnistuneet asuntomessut saattoivat nostaa jonkin kunnan tai kaupungin väestönlisäysvertailussa kertaheitolla kärkikahinoihin.
Nyt väestönlisäys pohjautuu laajalti korkeaan maahanmuuttoon.
– Väestö kasvoi lähes joka kolmannessa kunnassa. Jos maahanmuutto ei olisi niin suurta, kasvaneiden kuntien määrä olisi tosi alhainen.
Maahanmuutto on tärkeää kuntien elinvoiman kannalta, kun pohditaan esimerkiksi työikäisten määrää tai huoltosuhteita, Aro lisää.
Lapsia syntyy historiallisen vähän Suomessa.
– Kokonaishedelmällisyysluku oli vuodesta 1776 alkaneen tilastohistorian alhaisin viime vuonna yhdentoista ensimmäisen kuukauden perusteella.
Muuttovetovoimaa vertailtaessa eniten uusia asukkaita saivat ulkomailta Helsinki, Vantaa, Espoo ja Turku.
– Kaikki Suomen alueet saavat muuttovoittoa maahanmuutosta.
Lähde: Tilastokeskus. Kartta ja graafi: Timo Aro
Vieraskielisiä jatkomuuttajia
Kuntien välisiä muuttolukuja arvioitaessa on hyvä muistaa sekin, että niissä luvuissa on mukana myös vieraskielisten jatkomuutot.
Ylivoimaisesti eniten vieraskielisten jatkomuutoista kohdistuu Helsingin seutuun ja jäljelle jäävästä osuudesta suurimmat lukemat keräävät Turun ja Tampereen seudut.
Kasvuvauhti on paikoin todella suurta tällä hetkellä Suomessa.
– Kymmenen suurimman kaupungin muuttovoitto on yhteensä noin 35 000 henkilöä.
Lue myös:
