Konsernikuntien päätöksenteko voisi olla hyvin pitkälle yhdistettyä. (Kuva: PIXABAY)

Tuusniemen, Vesannon ja Miehikkälän kunnanjohtajana ja Saarijärven kaupunginjohtajana toimineen Markku Forssin mukaan hyvinvointialueiden synty ja kuntien tehtäväkentän kaventuminen eivät välttämättä merkitse kuoliniskua pienemmille kunnille.

– Myös lähipalveluihin keskittyville ja lähidemokratiaa painottaville kunnille jää elintilaa uudessa rakenteessa, mutta se vaatii syvällistä yhteistyötä naapurikuntien kesken. Kuntakonseptia tulisi tarkastella ennakkoluulottomasti. Sopisiko kunnille esimerkiksi palveluiden ja henkilöstön yhdistäminen?

Forss puhuu konsernikunnasta, joka tuottaa kuntapalvelunsa yhteistyössä naapurikuntien kanssa kuntayhtymillä, osakeyhtiöillä ja isäntäkuntamallilla. Tällöin kunta voi luopua omista virkamiehistään ja lautakunnistaan lähes kokonaan. Forss ottaa esimerkiksi Miehikkälän, jossa hän toimi kunnanjohtajana 2007–2012.

– Teimme Virolahden kanssa pitkälle vietyä yhteistyötä, jossa kaikki toimielimet ja viranhaltijat olivat yhteisiä kunnanjohtajaa ja toimistosihteeriä lukuun ottamatta. Päätöksenteon puolella kunnanhallitus ja -valtuusto toki säilyivät ydinkunnassa. Pidän tällaistä yhteistyömallia erittäin hyvänä. Aluksi voi toki syntyä pientä kitkaa, kun kunnissa on erilaiset päätöksentekokulttuurit, mutta asiat selviävät, kun ihmiset puhuvat ja neuvottelevat tarpeeksi kauan kahvikupin ääressä.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Luovuutta ja rohkeutta

Markku Forssin mielestä kunnissa tarvitaan nyt joka tapauksessa luovuutta ja rohkeutta.

– Kuntatestaus alkaa toden teolla vuonna 2024. Suomen 309 kunnasta noin sadassa syntyy lapsia vähemmän kuin yksi koululuokka. Kuntien on pakko etsiä uusia ratkaisuja.

Kuntaliitos on luonnollisesti yksi ratkaisu, mutta kaikkialle se ei sovi.

– Kuntaidentiteetti ja yhteisöllisyyden kaipuu voivat joskus olla niin vahvoja tekijöitä, että kuntaliitos ei vain synny ja tällöin konsernikunta-ajatus voisi olla käyttökelpoinen ratkaisu, Forss toteaa.

Markku Forss toimi virkauransa jälkeen kaksi kautta keskustan edustajana kuntapolitiikassa Vesannolla. Ensimmäisen vaalikauden hän johti kunnanhallitusta ja toisen kunnanvaltuustoa. Kesän 2021 kuntavaaleissa hän ei enää ollut mukana.

Forss tarkastelee kuntien tulevaisuutta kirjoituksessaan Tie uuteen kuntaan: valtion vai paikallisdemokratian ohjauksessa?, joka sisältyy emeritusprofessori Aimo Ryynäsen toimittamaan, marraskuun alussa ilmestyvään teokseen Uudistuva kunta – suuntaviittoja uuteen itsehallintoon (Unipress).

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Markku Forss omaa ainutlaatuisen kunnalliskokemuksen sekä kunnallisjohtajana että johtavana luottamushenkilönä ja siksi hänellä on näkemystä. Hyvin paljon hänen nyt esittämänsä riippunee paikallisista olosuhteista ja henkilökemiasta. Markun ajatus on kuitenkin mielenkiintoinen ja voi joissakin tapauksissa pelastaa kunnan identiteetin säilymisen, mikä on mielestäni paljon tärkeämpi asia kuin nykyään halutaan ymmärtää.
    Kunnan ja seurakunnan identiteetti merkitsee kiinnekohtaa elämässä, ainakin itse koen näin – olen Multialta lähtöisin ja lnneksi on vielä Multian kunta!

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*