Sairauspoissaolojen määrä lisääntyy varhaiskasvatuksessa. Kuva Seppo Haavisto.

Sairauspoissaolojen määrä kunta-alalla on pysynyt koronavuosina lähes ennallaan. Keskimäärin sairauspoissaoloja henkilötyövuotta kohti viime vuonna oli 16,7 päivää.

Selkeää nousua on kuitenkin nuorten sairauspoissaoloissa. Erityisen voimakkaassa nousussa ovat nuorten sairauspoissaolot mielenterveyshäiriöiden takia.

Kela tiedotti sairauspoissaoloista yhdessä Työterveyslaitoksen ja Kevan kanssa keskiviikon webinaarissa.

Mielenterveyden häiriöt sairauspoissaolojen taustalla näkyvät kunta-alan lisäksi laajemminkin suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren kertoo, että mielenterveyden häiriöiden nousu sairauspoissaolojen taustalla on ollut erityisen voimakasta vuoden 2016 jälkeen.

Ensimmäisen koronavuoden aikana nousu tasaantui mutta lähti vauhtiin uudelleen 2021.

Vuodesta 2016 vuoteen 2021 sairauspäivärahan saajien määrä mielenterveyden häiriöiden takia on kasvanut 63 prosenttia.

Sairauspoissaolojen syy numero 1

Mielenterveyden ongelmat ovat ohittaneet aiemman sairauspoissaolojen syyn, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Kun mielenterveyden ongelmat korostuvat erityisesti nuorimmissa ikäryhmissä, ikääntyneillä tuki ja liikuntaelinsairaudet ovat edelleen suurin syy sairauspoissaoloihin.

Noin 100 000 suomalaiselle maksettiin viime vuonna sairauspäiväkorvauksia mielenterveyden sairauksien takia.

Yleisimmät mielenterveyden häiriöt ovat masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt. Erityisen nopeaa on nyt ahdistuneisuushäiriöiden kasvu.

Blomberg pohtii, että taustalla nuorten mielen ongelmiin saattaa olla esimerkiksi elämänhallinnan haasteet, mielenterveysongelmien stigman poistuminen sekä yhteiskunnalliset uhat ilmastonmuutoksineen – mutta myös työllisyyden kasvu.

Johtavassa asemassa vähemmän poissaoloja

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Jenni Ervasti kertoo viime vuoden Kunta10-tutkimustietoihin perustuen, että alle 30-vuotiailla työntekijöillä on jo enemmän poissaoloja kuin yli 50-vuotiailla.

Eniten sairauspoissaoloja on palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijöillä sekä vähiten johtajilla ja erityisasiantuntijoilla.

Ammateittain tarkasteltuna eniten sairauspoissaolot ovat lisääntyneet opettajilla ja erityisopettajilla, kirjastonhoitajilla, rakennus- ja korjaustyöntekijöillä sekä keittiöhenkilöstöllä.

Sairauspoissaoloja on kaikkein eniten koulunkäyntiavustajilla, avustavilla työntekijöillä, kodinhoitajilla sekä hoitajilla ja lähihoitajilla.

Kunta10-tutkimuksessa olivat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat.

Tutkimuksessa seurataan yli 90 000 kuntatyöntekijän vuosittaisia sairauspoissaoloja työnantajien henkilöstörekistereistä yhdenmukaisella laskentatavalla, jossa suhteutetaan toteutuneet sairauspoissaolopäivät tehtyihin henkilötyövuosiin.

Kunnille muita isompi lasku

Keva on laskenut sairauspoissaolojen kustannuksia. Tutkimuspäällikkö Laura Pekkarinen kertoo, että 2021 kunta-alan työkyvyttömyydestä aiheutui noin 1,15 miljardin välittömät kustannukset, joista sairauspoissaolojen osuus oli 62 prosenttia.

Puolet sairauspoissaolojen kustannuksista aiheutuu pitkistä, yli 30 päivän, poissaoloista, vaikka niillä on vain vajaat 10 prosenttia henkilöstöstä.

Myös Kevan luvuista näkyy, että ammattialoista terveysalalla ja varhaiskasvatuksessa sairauspoissaolot lisääntyvät, kun taas hallinnossa, suunnittelussa ja tutkimuksessa ne vähenivät.

Julkisista organisaatioista kunnissa sairauspoissaolojen kustannukset ovat korkeammat kuin valtiolla ja kirkolla.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*