Kuntavaaleissa äänestäjät ovat avainasemassa, kun ehdokkaita jonoon laitetaan. Vaihtoehtoja pitäisi löytyä kaikista ikäryhmistä. (Kuva: Sonja Eloranta)

Kevään 2017 kuntavaaleissa valtuutettujen keski-ikä pyöri totutusti 50 vuoden kieppeissä, mutta nuorempaakin kaartia valtuustoihin livahti. Alle kolmikymppisiä valtuutetuista oli tuolloin 513.

Nuorimmillaan valtuustoon voi nousta 18 vuoden iässä. Turkulainen Alvar Euro, kok., oli yksi heistä ja nyt hän hakee jatkopestiä kevään kuntavaaleissa. Viime kuntavaaleissa Euro keräsi 342 ääntä. Valtuustotyöskentely ei suuria yllätyksiä ole mukanaan tuonut, mutta taustalla tehtävän työn määrä on yllättänyt.

-Erilaiset päätöksentekoon liittyvät prosessit olivat uusi asia, kuten ryhmän kannan muodostuminen johonkin tiettyyn asiaan. Se oli yllätys, miten paljon asioita pohditaan ennen varsinaista päätöksentekoa valmisteluvaiheessa.

Eurolla on lautakuntapaikka kaupunkiympäristölautakunnassa. Paikka on merkittävä nuorelle kuntapäättäjälle.

-Siellä on varsin konkreettisesti päässyt kokemaan mitä päätöksenteko kuntatasolla on. Välillä siellä meinaa turhautua, kun pienistäkin asioista saadaan suuri konflikti aikaan ja isot asiat menevät läpi noin vaan. Mutta toisaalta juuri pienet asiat ovat ihmisiä lähellä olevia asioita, Alvar Euro pohtii.

Ehdokkuus kannattaa

Nuorille päättäjille on valtuustoissa tilaa. Ja Turun mies rohkaisee muitakin nuoria hakeutumaan samalle tielle. Yhteisiin asioihin voi vaikuttaa yhdessä päättämällä.

-Ehdolle kannattaa ehdottomasti lähteä, Alvar Euro kannustaa.

Korona-aika lyö oman leimansa kuntavaalien tuleviin kampanjointiin. Mikäli tautitilanne pysyy vakavana, niin yhä enemmän kampanjointia käydään torin makkarakojujen sijaan sosiaalisessa mediassa. Antaako tämä näkymä nuorille etulyöntiaseman kokeneempiin ehdokkaisiin verrattuna?

-En tiedä, tuleeko siitä nuorille hyvitystä. Pitää muistaa sekin, että nuorten ehdokkaiden oma viiteryhmä äänestää aina paljon laiskemmin, kuin iäkkäämmät. Toisaalta se olisi hyvä, että nuoret aktivoituisivat kuntavaaleissa, Euro arvioi.

Varavaltuutettunakin voi vaikuttaa

Aina ei edes tarvita tulla valituksi valtuustoon, jotta pystyy vaikuttamaan oman kotikunnan päätöksiin. Tamperelainen Sofia Julin (sd.) jäi viime kuntavaaleissa varasijalle, mutta sai kaksi merkittävää lautakuntapaikkaa. 22-vuotias Julin on lähdössä ehdolle uudelleen, sillä vaikuttamisen liekki palaa roihuten.

-Olen ollut tällä valtuustokaudella sivistys- ja kulttuurilautakunnan sekä Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan jäsenenä, joten hienolla tavalla olen päässyt vaikuttamaan. Sivistyspuolella kouluverkkoselvityksen yhteydessä päätimme, millainen peruskouluverkko Tampereella on tulevaisuudessa ja kulttuuripuolella Tampere on hakenut Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.

-Joukkoliikenteen osalta meillä on ollut pohdittavana, millainen joukkoliikenne Tampereella on sen jälkeen, kun ratikka alkaa täällä kulkea. Myös lähijunapilotti on mielenkiintoinen hanke, luettelee Julin asioita, joista on päässyt päättämään.

Tamperelainen varavaltuutettu Sofia Julin on päässyt vaikuttamaan päätöksentekoon lautakunnissa.

Nuorisovaltuustossa kokemusta keränneelle Sofia Julinille ei kaupungin päätöksenteko ole suuria yllätyksiä tarjonnut. Tosin hänkin muistuttaa turkulaisen ikätoverin tapaan, että töitä riittää luottamustehtävien hoidossa ja asioihin perehtymisessä.

-Valtuutetun tehtävät ovat vastanneet aika hyvin sitä, mitä etukäteen ajattelin. Se tosin yllätti, kuinka paljon työtä ja valmistautumista asioihin perehtyminen vaatii. Ja nuorisovaltuutetulla ei ollut vastuuta päätöksistä, Julin jatkaa.

Digiloikka miellyttää

Korona-aika on tuonut jotain hyvääkin kunnalliseen päätöksentekoon. Digiloikka on ollut pakko ottaa.

-Olen itse tyytyväinen tästä digiloikasta. Kun joskus päästään taas normaaliin arkeen, niin toivottavasti nämä työtavat jäävät käytännöksi, varavaltuutettu toivoo.

Mutta ennen seuraavaa vaalikautta on edessä vaalityötä useamman kuukauden verran. Miten tavoittaa potentiaaliset äänestäjät on pohdinnan paikka.

-Toisaalta nuoret saavat etulyöntiaseman vaalikampanjassa, kun some on tuttu alusta ja osaa tehdä videoita ja erilaisia tempauksia. Jo tällä hetkellä teen useampia päivityksiä viikossa politiikkaan liittyen, vaikka vaalikampanja ei ole vielä edes alkanut.

-Toisaalta jos sinun vaaliteemasi ovat hieman iäkkäämmille suuntautuville, niin kuinka nuori ehdokas tavoittaa nämä äänestäjät. Heille on näin korona-aikana helppo äänestää ehdokasta, jota he ovat aina ennenkin äänestäneet, Sofia Julin pohtii.

Koulutuskuntayhtymän hallitus siistein juttu

Viime kuntavaaleissa valittiin valtuustoihin kaikkiaan 31 valtuutettua, jotka valintahetkellä olivat vasta 18 vuoden iässä. Alvar Euron ohella liperiläinen Atso Jaakkola, kesk., oli yksi heistä. Pohjois-Karjalan nuorukainen täytti 18 vuotta vain muutamaa päivää ennen vuoden 2017 kuntavaaleja. Tällä erää poliittinen ura jää kuitenkin yhteen kauteen.

-En lähde seuraaviin kuntavaaleihin ehdolle. Minulla alkoi opinnot Tampereella ja tässä on etäisyyttä Liperin ja Tampereen välillä sen verran, että panostan nyt täysillä opintoihin, Jaakkola kertoo.

Kokemukset poliittiset päätöksenteosta on nuorella miehellä suurimalta osin positiivisia. Suurin plussa oli maakunnallinen luottamushenkilöpaikka Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian yhtymähallituksessa.

-Riverian hallituspaikka oli ehdottomasti siistein juttu vaalikaudella. Siitä työstä jäi palo vaikuttaa asioihin. Olin itse Riveriassa alkuvuosina myös opiskelemassa ja siinä näki hyvin yhden yksikön arjen ja sen, mitä asioita siellä pohdittiin. Sitä tietoa pystyin sitten viemään hallituksen kokouksiin ja koin, että minua kuunneltiin, arvioi Atso Jaakkola hallitustyötä Riveriassa.

Kiinnostusta ja halua oppia

Sen sijaan valtuustotyössä nuorukainen näki omasta mielestään vähän turhankin vastakkaisia ja jääräpäisiä asenteita.

-Minusta päätöksentekoa ei saisi ajatella jokotai-päätöksinä, vaan sekäettä-päätöksinä. Päätöksenteon pitäisi olla monisyisempää, Atso Jaakkola pohtii.

-Valtuutetuissa yli puoluerajojen on valtava määrä tietotaitoa. Näiden fiksujen ihmisten yhteiset voimavarat pitäisi pystyä käyttämään yhdessä kunnan hyväksi, eikä sulkea jotain ulos päätöksenteosta, Jaakkola jatkaa.

Kiinnostus ja halu oppia ovat tärkeitä ominaisuuksia, kun kuntavaaleihin ehdolle lähdetään. Silloin pystyy asioihin myös vaikuttamaan.

-Pitää olla kiinnostusta asiaan. Alkuvaiheessa tulee myös tosi paljon uutta asiaa. Pitää ymmärtää tilinpäätöksiä, toimintasuunnitelmia ja hahmottaa miten kunnissa asiat valmistetaan ja päätetään. Se on kiinnostuneelle tosi hyvä paikka oppia, Jaakkola arvioi.

Yliopiston kautta ehdolle

Jyväskylässä opiskeleva Elma Hyöky on lähdössä kuntavaaleihin vihreiden ehdokkaana. Kolme vuotta sitten Kuopiosta opiskelujen perässä Keski-Suomeen muuttanut on ehdolla ensimmäistä kertaa kuntavaaleissa. Vuosi sitten tosin ääniharavakokemusta tuli ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa.

-Ei ole yhtä tiettyä asiaa, jonka takia lähdin ehdolle kuntavaaleissa. Olen ollut aktiivinen koko opiskeluajan oman tiedekuntani tasolla eri toimissa. Viimeisen vuoden ajan olen toiminut ylioppilaskunnan edustajistossa ja olen huomannut entistä vahvemmin, että toisten etujen ajaminen ja puolesta puhuminen on se minun juttuni, Hyöky perustelee ehdolle lähtöään.

Vaalikampanjointi pyörähtää tosi mielellä käyntiin alkuvuodesta. Millainen kampanja tulee olemaan, sen aika näyttää ja koronatilanne viitoittaa.

-Minulle on tärkeää päästä keskustelemaan ihmisten kanssa. Tässä tilanteessa se tulee kuitenkin olemaan haaste, mutta pitää löytää tilanteeseen sopiva ja turvallinen keskitie. Pieni huoli tässä on siitä, että ne äänestäjät, jotka eivät ole sosiaalisessa mediassa jäävät paitsioon. Se on myös haastavaa, ettei pysty suunnittelemaan kampanjointia, kun tilanne elää koko ajan, 26-vuotias ensikertalainen aprikoi. 

Sosiaalisessa mediassa kampanjointi tulee todennäköisesti keväällä olemaan perin kiihkeää, kun normaalin poliittisen kädenväännön lisäksi jaossa on paikkoja valtuustoon ja lautakuntiin. Varhaiskasvatuksen opiskelijalla on kuitenkin yksi toive kaikille ehdokkaille.

-Meidän pitää pystyä käymään somessakin rakentavaa keskustelua. Toisen mielipiteitä tulee arvostaa ja toisen mielipiteitä pitää kuunnella, toivoo Elma Hyöky.

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*