Nyt kehitetään kokonaisvaltaista elinvoimaa, kertoo Ulvilan kunnanjohtaja blogissaan
Hyvinvointialueuudistuksen jälkeen kuntajohtamisessa korostuu elinvoiman kehittäminen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Elinvoiman kehittämisen alkujuuret on kunnissa käynnistynyt keskustelusta kuntien elinkelpoisuudesta.
Käytännön tekemisen tasolla elinvoiman rakentaminen on alkanut elinkeinojen kehitystyönä. Tämän työn tekemiseen kunnissa on ajan saatossa haettu erilaisia toimintamalleja. Välillä seudullisena yhteistyönä ja elinkeinoyhtiöitä perustaen ja välillä taas enemmän omaa napaa tuijotellen. Mistä nykyään puhutaan, kun puhutaan elinvoimasta?
Myös tässä ajassa elinvoimakeskustelun keskiössä on yritykset ja työpaikat, asukaskehitys sekä kunnan taloudellinen kantokyky. Näiden teemojen paikka keskustelun ytimessä on perusteltu. Yritysten ja niiden luomien työpaikkojen perässä oleminen on kunnille ollut jo pitkään itsestäänselvyys. Asukaskehitys ja varsinkin syntyvyyden ja lasten määrän romahtaminen on nykyisellään jo lähestulkoon kaikkien kuntien huoli muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.
Näiden elinvoiman niin sanottujen kovien tekijöiden lisäksi elinvoimassa on kuitenkin myös paljon muita osa-alueita. Myöskään puhe pelkästään pito- ja vetovoimasta ei riitä täyttämään kokonaisvaltaisen elinvoimakeskustelun ämpäriä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Elinvoima asuu työpaikkojen ja eurojen lisäksi kuntalaisissa, paikallisissa yhteisöissä ja niiden tekemisessä. Elinvoiman rakentaminen vaatii yhdessä tekemistä ja yhteistyötä.
Elinvoiman rakentamiseen tarvitaan mukaan paikallisen yrityskentän lisäksi myös järjestöt, yhdistykset, seurat ja muut aktiivit. Tämä vaatii verkostomaista toimintatapaa ja johtamista, jonka rakentamisessa kunnanjohtaja on erityisessä asemassa.
Verkostomainen toimintatapa liittyy myös tiedolla johtamiseen. Tiedolla johtaminen ei ole kunnissa pelkästään toimivia tietojärjestelmiä, jotka syöttävät euroja, suoritteita ja tunnuslukuja päätöksenteon hyödynnettäväksi. ‘
Kunnissa tiedolla johtaminen on tämän lisäksi tiedon ja tarpeiden keräämistä vuorovaikutustilanteista, puskaradioista, kylätaloilta ja toreilta. Toisaalta se on myös strategian mukaisten päämäärien syöttämistä verkostoihin, jotta kaikki työskentelisivät jaettujen päämäärien eteen, tietoisesti tai tiedostamattaan.
Isoja elinvoiman rakennuspalikoita on myös kunnan päätöksentekokyky. Kovien elinvoimatekijöiden aikaansaaminen ja kehittäminen vaatii usein euroja, investointeja ja ennen kaikkea päätöksiä. Päätöksentekokykyä synnyttääkseen tarvitaan poliittista yhteisymmärrystä sekä suunnasta että keinoista.
Päätöksentekokykyä rakennetaan yhteisesti jaetulla strategialla. Myös tämän osalta johtaminen on kriittisessä asemassa.
Kokonaisvaltainen elinvoima on toimivia yrityksiä, työpaikkoja, asukkaita, lapsia, kestävällä pohjalla olevaa taloutta, mutta se on myös yhteistä tekemistä, sosiaalista pääomaa ja kanssakäymistä sekä työn tekemistä yhteisen tavoitteen eteen. Ja paljon myös muuta. Se on myös ennen kaikkea johtamista.
Mikko Löfbacka
Kirjoittaja on Ulvilan kunnanjohtaja.
