Kuva: Pixabay

Valtionavustukset ruoka-apua varten jaetaan tänä vuonna uudella tavalla. Sosiaali- ja terveysministeriö kokeilee mallia, jossa lahjoitetun hävikkiruoan jakeluun tarkoitettu avustus kohdennetaan kunnan, maakunnan tai hyvinvointialueen kautta paikallisille ruoka-aputoimijoille.

Tähän saakka valtionavustus on jaettu suoraan ruoka-apua jakaville järjestöille.

STM oli ilmoittanut hakuajan loppuvan heinäkuun lopussa mutta jatkoi sitä alueiden pyynnöstä elokuun loppuun asti.

Ministeriö haluaa tukea ruoka-aputoiminnan järjestämistä mahdollisimman laajasti koko maassa sekä vahvistaa kuntien ja ruoka-aputoimijoiden yhteistyötä.

Ruoka-aputoiminnan järjestämiseen on varattu kuluvan vuoden talousarviossa reilut 1,8 miljoonaa euroa.

Avustus on tarkoitettu ensi sijassa vapaaehtoistoimijoiden ruoka-aputoiminnan järjestämisen kustannuksiin. Avustusta voi hakea kunta, maakunta tai hyvinvointialue, jonka tehtävänä on jakaa avustus edelleen ruoka-aputoimijoille.

Valtio haluaa nyt avustuksen jakajana ohjata järjestöjä ja kuntia tiiviimpään yhteistyöhön. Jo hankesuunnitelman teko edellyttää yhteistyötä ja sopimista alueen kuntien ja järjestötoimijoiden kesken.

Hakemuksessa edellytetään hyvinvointialueen kanssa tehtävän yhteistyön kuvausta esimerkiksi etsivästä työstä tai yhteisösosiaalityöstä.

Ministeriön mukaan ruoka-aputoiminnan kehittämisessä voidaan uudessa mallissa huomioida alueelliset tarpeet ja osaaminen sekä pienet toimijat.

Tarvetta sosiaalipalveluihin?

Keski-Suomessa koordinoijana toimii hyvinvointialue. Hyvinvointialueen järjestökoordinaattori Arto Lampila kertoo, että Keski-Suomessa hyvinvointialue koettiin luontevaksi koordinoijaksi.

– Tarkoituksena on, että jos ruoka-apua tarvitsevilla näyttää olevan muitakin palvelutarpeita, voisimme ohjata heidät niiden pariin.

Alueella on parhaillaan menossa tiedonkeruu ruoka-aputoimijoista. Nykyisen järjestelmän piirissä toimijoita on noin tusinan verran, mutta nyt selvitetään, onko ruoka-apua järjestäviä muitakin.

Avustushakua varten Keski-Suomessa pidetään torstaina yhteinen infotilaisuus. Siinä käydään läpi yhteistä hakemusta, nykyisiä hyviä käytäntöjä sekä avustussumman jakautumista.

– Toimijoiden mittakaavassa on isot erot. Osa toimii lähes täysin vapaaehtoistoimijoiden voimin, jolloin avustuksen tarve voi olla lähinnä tilavuokra ruokakassien varastoimista varten. Osalla taas on palkattua henkilökuntaa.

Ruokakassien menekissä on eroja, jaetaanko kasseja keskellä Jyväskylää tai vaikkapa Hankasalmella.

– On siis hyvin mielekästä keskustella tilanteesta yhdessä.

Lampila sanoo kaikkein tärkeintä olevan, että toiminta jatkuu. Kohteena on kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset.

Kentällä paljon kysymyksiä

Projektipäällikkö Liisa Jurmu Kuntaliitosta kertoo, että liittoon on tullut paljon kyselyjä ruoka-avun järjestämisestä ja uudesta avustusmallista. Kuntaliitto järjestääkin teemasta info- ja keskustelutilaisuuden ensi maanantaina.

Jurmu on kuullut kentältä useista hyvinvointialueista, jotka ottavat koordinoijan roolin. Kyseessä ei kuitenkaan ole lakisääteinen tehtävä.

– On tärkeää, että uuden avustusmallin myötä ei jätetä toimivia ruoka-avun toimintamalleja. Nyt on tärkeää, että joku toimija ottaa koordinoinnista vastuun.

Jurmu huomauttaa Lampilan tavoin, että vaikka kyseessä eivät ole isot eurosummat, toiminta on äärimmäisen tärkeä. Palvelu ei saa missään vaiheessa katketa.

Hän pohtii, että ruoka-apua jakavilla järjestöillä voi olla omia erillisiä projekteja. Kun toimijat kootaan yhteen, saadaan kaikkein parhaat tavat toimia.

”Eduskunnan joululahjarahoja”

STM:n kertaluonteisia avustuksia on myönnetty vuodesta 2016 alkaen lähes vuosittain, ja ne ovat perustuneet pääosin niin sanottuihin eduskunnan joululahjarahoihin.

Avustuksen saajina on ollut monen pienen toimijan yhteenliittymiä, joissa mukana on ollut jopa useita kymmeniä järjestöjä. Valtakunnallisten keskusjärjestöjen rooli on ollut aiemmissa hauissa keskeinen.

Kaikkien saajien on pitänyt täyttää valtionavustukselle asetetut lakisääteiset ehdot. Pienet toimijat kokeneet tämän hankalaksi ja työlääksi. Malli on työllistänyt myös keskusjärjestöjä.

Avustuksissa ei ole myöskään pystytty riittävästi huomioimaan alueellista näkökulmaa tai tarpeita.

STM:n tilaaman selvityksen mukaan ruoka-apu on nykyisellään paljon muutakin kuin leipäjonoja. Toimintaa kuuluu esimerkiksi yhteisruokailuja, hävikkiterminaaleja, hävikkimarketteja sekä työllistämistä ja kuntouttamista.

Kunnilla on STM:n mukaan omat intressinsä esimerkiksi päiväkotien ja koulujen hävikkiruuan vähentämiseen. Kunnat myös tuntevat alueensa toimijat hallitsevat avustusten hallintomenettelyt.

Lisäksi koordinoija voi kohdentaa hankehallinnointiin pienen määrän avustusta ja vahvistaa oman hyte-työnsä rakenteita.

Hyvinvointialueet saavat koordinoidun verkoston hyödynnettäväksi esimerkiksi etsivässä työssä tai yhteisösosiaalityössä.

Kuntaliiton tilaisuus

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä