OKM huolissaan: ”Nyt tarkkana, ettei etäopetuksesta tule kuntien säästökeino”

Opetus- ja kulttuuriministeriön virkakunnalla on aito huoli, että etäopetuksesta on muodostumassa kunnissa säästökeino. Näin kommentoi neuvotteleva virkamies Minna Polvinen Kuntaliiton järjestämässä digiviikon tilaisuudessa, jossa teemana oli etäopetus perusopetuksessa.

Polvinen muistutti, kuinka nykyinen laki korostaa lähiopetusta ja sen turvallista oppimisympäristöä. Lähiopetuksessa on myös mahdollista huomata tuen tarve riittävän varhain. Myös vuorovaikutustaitoja ja ryhmäytymistä pääsee harjoittelemaan parhaiten läsnä ollessa.

– Etäyhteyksiä on kuitenkin mahdollista hyödyntää lähiopetuksessa, Polvinen sanoo.

Silloinkin on pidettävä huolta, että oppilas saa opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää tukea.

Opetusta voidaan järjestää etäyhteyksiä hyödyntäen esimerkiksi siten, että opetusta annetaan koulupäivän aikana koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa videoyhteyden avulla toisesta koulusta tai opetusryhmästä.

Korona-aika teki poikkeuksen, kun varsinainen etäopetus oli mahdollista ja oppilaat opiskelivat kotoaan käsin. Poikkeusajan lainsäädäntö ei ole enää voimassa.

Mahdollisuuksia kielten opiskeluun

Käytännön esimerkki opetuksen järjestämisestä etäyhteyksien avulla on OKM:n rahoittama saamen kielen pilotti, jonka kokemuksista kuultiin digiviikon tapahtumassa perjantaina.

Kokeilussa opiskelu ja opetus ovat olleet sekä oppilaille että järjestäville kunnille vapaaehtoista. Hanketta hallinnoi Utsjoen kunta, koordinoija on Saamelaiskäräjät.

Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on saada saamen opetus turvattua saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.

Etäopetuspilotissa opetusta annetaan kaksi vuosiviikkotuntia perusopetusta ja lukiokoulutusta täydentävänä opetuksena.

Karvi on tehnyt pilotista arvioinnin, jossa kiinnitetään huomiota muun muassa rahoitusmalliin. Opetus järjestetään pilotissa valtion erillisrahoituksella, eikä tähän haluta arviointitulosten perusteella muutosta.

Opetuksen järjestäjät ja koulut toivoivat kuitenkin yksinkertaisempaa rahoitusta niin, että avustus ohjautuisi jatkossa suoraan opetusta koordinoivalle Utsjoen kunnalle eikä kiertäisi koulujen kautta.

Arvioinnissa huomattiin myös, että oppilaat ovat osallistuneet opetukseen myös kotonaan. Tilanne on herättänyt kysymyksiä siitä, kenen vastuulla kotona opiskeleva oppilas on oppituntien aikana. Koulun tehtävä on huolehtia oppilaiden turvallisuudesta ja tarjota heille ohjaaja oppituntien ajaksi.

Arvioinnissa kuitenkin huomautetaan, että etäopetuksella voitaisiin parantaa mahdollisuuksia muiden kielten opiskeluun esimerkiksi ranskan, saksan ja venäjän opetuksessa.

– Etäopetuspilotissa saatuja hyviä käytänteitä tulee laajentaa myös muihin oppiaineisiin ja muihin oppimisen paikkoihin. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus asettaa uusia vaatimuksia myös opettajien pedagogiselle osaamiselle, mukaan lukien arviointiosaaminen, arviointi huomauttaa.

Arviointituloksissa oli myös kehittämissuosituksia, joissa ehdotettiin esimerkiksi opettajien työsuhteiden vakinaistamista ja saamen kielen statuksen selkiyttämistä valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa.

Vapaaehtoisuuteen perustuvaa

Polvinen sanoo, että esimeriksi tulevaisuuden linjauksista on vaikea paljon lausua ennen hallitusneuvotteluiden tuloksia. OKM:n virkakunnassa on kuitenkin jo pohdittu etäopetuksen kehittämisen jatkoa.

Ministeriö painottaa vahvasti, että pilotissa järjestettävä opetus on ollut sekä oppilaille että opetuksen järjestäjille vapaaehtoista täydentävää opetusta. Säästökeinoksi siitä ei ole.

– Jatkossakin perusopetusta kehittään kokonaisuutena, jossa ensisijaisena tavoitteena on sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen.

Kouluille valtionavustusta

Saamen kielen opettamisessa mahdollisuus etäyhteyksien hyödyntämiseen korostuu, ja pilotti jatkuu jatkohankkeena vuoteen 2026.

Hankepäällikkö Hanna Helander Utsjoen kunnasta kertoo, että noin 70 prosenttia alle 18-vuotiaista saamelaislapsista ja -nuorista asuu saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella.

Pilotin aikana peruskoulujen ja lukioiden oppilaat saavat opetustaan täydentävää saamen kielen opetusta kaksi viikkotuntia. Opetukseen voi osallistua myös esiopetuksessa.

Oppilaat jaetaan opetusryhmiin iän, kielitason, lukujärjestyksen sekä koulukuljetusmahdollisuuksien mukaisesti. Opetus tapahtuu Teamsin välityksellä reaaliaikaisena opetuksena koulupäivän yhteydessä, oppilaan omalla koululla.

Oppilaat saavat erillisen todistuksen täydentävään opetukseen osallistumisesta.

Helander kertoo, että keskimääräinen ryhmäkoko on viisi oppilasta. Oppilasmäärä on kasvanut koko hankkeen ajan vuodesta 2018 alkaen ja on ensi syksynä 170.

– Tilanne on iloinen saamen kielen kannalta mutta hallinnollisesti lukujärjestyksiä yhteen sovittaessamme haastava. Viikko ennen juhannusta meillä on kiire ennen kuin rehtorit jäävät lomalle.

Opetusmaksu opetuksen järjestäjille on 100 euroa oppilasta kohden lukuvuoden aikana.

Koulujen tehtävänä on järjestää tietokone kuulokemikrofoneineen, rauhallinen työskentelytila sekä oppilaan ohjaus. Kunnat voivat hakea Opetushallitukselta valtionavustusta saamenkielisten oppilaiden ja opiskelijoiden opetuksen järjestämiseen.

Valtionavustusta myönnetään enintään 86 % hyväksyttävistä laskennallisista kustannuksista. Opetustunnin laskennallinen kustannus on 25 euroa.

Valtionavustuksen edellytyksenä on, että oppilaat osallistuvat opetukseen osana koulupäivää omalta koulultaan.

– Karvi arvioi, että rahoitus on kouluille epäselvää, vaikka pyrimme tuomaan sitä ohjeistuksessa esille. Ohjeistusta pitää painottaa jatkossa enemmän, Helander kertoo.

Koulut toivovat opiskelun siirtoa koteihin

Helanderin mukaan koulujen kasvava toive on, että saamea opiskeltaisiin kotoa käsin.

– Perusopetuslain mukaan tämä ei ole mahdollista. Olemme käyneet OKM:n kanssa keskusteluja ja samaan aikaan viestineet kouluille, että saamen opiskelussa ei ole kyse harrastustoiminnasta vaan oikeaa koulunkäyntiä. Se on järjestettävä koululla, Helander kertoo.

Laadukasta opetusta varten hankkeessa on ohjeistettu kouluja ja ohjeistuksia on päivitetty vuosittain. Toiveena on, että opinto-ohjaajat perehtyisivät niihin huolellisesti.

Myös ohjaajia on koulutettu ja ohjattu opettamaan oppilaita toimimaan itsenäisesti.

Opettajat ovat saaneet teknistä tukea.

OKM:n Polvisen mukaan pilotissa on saatu arvokasta kokemusta etäyhteyksien hyödyntämisestä arjessa.

– Tarkoitus on, että voisimme pohtia etäyhteyksien hyödyntämisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Kuntien tilanne polarisoituu väestönkehityksen mukaan, ja monella niistä on isoja haasteita edessä.

– Toivon, että voimme käydä yhteistä dialogia aiheesta muun muassa Kuntaliiton verkostoperuskouluhankkeessa.