Omaishoidon kriteerit kirjavia, kunnilla jopa luokituksia ilman hoitajia
Omaishoitajaliitto pitää tärkeänä, että hyvinvointialueilla nimetään vastuuhenkilö tai -henkilöt, jotka tavoittaa helposti ja jotka tuntisivat hoivatilanteen. Kuva: Eksote
Omaishoidon tuen järjestämisvastuu siirtyy vuoden alussa kunnilta hyvinvointialueille. Samalla hyvinvointialueen tulee yhtenäistää tuen myöntämisperusteet ja palkkioluokat. Hoitopalkkioiden vähimmäismäärät ovat samat koko maassa.
THL ehdotti syksyllä omassa selvityksessään, että myös omaishoidon tuen myöntämisperusteet yhtenäistettäisiin koko maassa.
Ehdotuksessa käyttöön otettaisiin hoidon sitovuuden mukaan kolme palkkioluokkaa. Sitovimman hoidon luokkaan THL ehdottaa yhtä vapaavuorokautta lisää.
Lisäksi THL esittää uutta kevyen tuen luokkaa, jonka kohdentamisesta ja käytön laajuudesta päättäisi hyvinvointialue.
– Nykyinen laki ei tunne meidän ehdottamaamme ennalta ehkäisevää tukea. Olemme ehdottaneet, että tuen luokat ylipäätään määriteltäisiin uudella tavalla, kertoo johtava asiantuntija Sari Kehusmaa THL:stä.
Hänen mielestään ilmassa on uhkia, kun hyvinvointialueet yhtenäistävät omaishoidon myöntämiskriteereitä.
– Olen huolissani, että omaishoidon tukea leikkaantuu pois. Hyvinvointialueilla on suuri houkutus ottaa käyttöön maakunnan keskuskaupungissa käytössä olleet kriteerit. Ympäristökunnissa omaishoitajilla on voinut olla kevyempiä kriteerejä, jolloin he voivat pudota tuen piiristä pois.
Kehusmaa huomauttaa, että mikäli näin käy, kehityssuunta on kaikkea muuta kuin toivottava.
Perusteluissa ja maksuissa isot erot
THL teki omaishoidon tuen myöntämisperusteiden selvityksen yhdessä kuntien kanssa.
Selvityksen mukaan omaishoidon myöntämisperusteissa ja maksetuissa palkkioissa on suuria eroja eri puolilla maata.
70 prosenttia omaishoitajista saa alinta hoitopalkkiota, ja joukkoon kuuluu myös ympärivuorokautisesti omaistaan hoitavia.
– Ryhmä on hyvin heterogeeninen. Meidän ehdotuksessa ympärivuorokautista hoitoa tekevät omaishoitajat siirtyisivät nykyistä korkeampaan palkkioluokkaan, Kehusmaa kertoo.
Yksi vapaavuorokausi lisää kaikkein raskaimmassa tilanteessa oleville omaishoitajille puolestaan tukisi heidän jaksamistaan.
Selvitystään varten THL lähetti kuntapaneelin jäsenille kyselyn ja pyysi niitä arvioimaan, kuinka moni omaishoidon asiakkaista siirtyisi uusiin luokkiin.
Kyselyn perusteella syntyneessä uudessa mallissa kaikkiaan 6 800 omaishoitajaa nousisi nykyistä korkeampaan palkkioluokkaan. Lisäksi omaishoitajia tarvittaisiin lisää 6 100. Tänä vuonna omaishoitajia on 50 200.
Ehdotus ylimmässä palkkioluokassa olevien omaishoitajien yhden vuorokauden lisävapaasta koskisi noin 8 500:aa omaishoitajaa.
Tämänhetkiseen tilanteeseen verrattuna THL:n ehdotus nostaisi omaishoidon tuen menoja noin 100–130 miljoonalla eurolla. Summasta noin puolet olisi uusien sopimusomaishoitajien palkkioiden ja vapaiden kustannuksia ja viidesosa nykyisten sopimusomaishoitajien palkkioiden kasvua.
Lisälaskua tulisi myös hyvinvointialuekohtaisen kevyen tuen luokan perustamisesta, ylimmän luokan lisävapaavuorokaudesta sekä myöntämisperusteiden arvioinnista syntyvästä ylimääräisestä työstä.
Ehdotetussa mallissa 3 000 omaishoitajan palkkio pienenisi vähintään noin 150 euroa kuukaudessa. Näitä hoitajia varten tarvittaisiin siirtymäaikaa, jonka aikana he saisivat samansuuruista omaishoidon palkkiota kuin aiemmin.
Olkaa huolellisia hyvinvointialueilla!
Kehusmaa toivoo, että hyvinvointialueilla tehtäisiin huolellista työtä kriteereistä päätettäessä.
– Yhtenäistäminen voi olla todella vaikeaa, sillä yksittäisillä kunnilla saattaa olla kriteereissään neljä tai viisi palkkioluokkaa. Hoitajia kaikissa luokissa ei kuitenkaan välttämättä ole ollut.
Mikäli kansallisia omaishoidon myöntöperusteita uudistetaan, tarvitaan lakimuutos.
Hoitopalkkioihin korotuksia
Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä nousee vuoden alussa 439,70 euroon kuukaudessa. Summa on kuluvana vuonna 423,61 euroa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen hoitopalkkio nousee vähintään 879,40 euroon kuukaudessa, kun summa tänä vuonna on 847,22 euroa.
Myös muut voimassa olevaan sopimukseen perustuvat omaishoidon hoitopalkkiot ja omaishoidon tukena järjestettävän sijaishoidon palkkiot. Niiden korotus on noin 3,8 prosenttia.
Omaishoitajille maksettavia hoitopalkkioita tarkistetaan kalenterivuosittain palkkakertoimella. Vuodelle 2022 vahvistettu palkkakerroin on 1,501 ja vuodelle 2023 vahvistettu palkkakerroin on 1,558.