Villisukat-lastenmusiikkiyhtyeellä oli innokkaita kuuntelijoita Järvenpääjuhla 2021 -tapahtumassa Vanhankylänniemessä sijaitsevan Kartanon terassilla. (Kuva: Jonna Rantamäki/Kulta ry)

Kulttuuri- ja taidealan edunvalvontajärjestön ­– Kulta ry:n – pääsihteeri Rosa Meriläinen on työkseen tiiviisti yhteydessä alan toimijoihin kuntakentällä.

Kulttuuriala koki kovia korona-ajan iskiessä. Kulttuuritoiminta heikkeni kunnissa ja vielä on monin paikoin tehtävä paljon töitä, jotta oltaisiin edes vastaavassa tilanteessa kuin ennen korona-aikaa, Meriläinen jatkaa.

– Taiteen perusopetuksen oppilasmäärät ovat laskeneet keskimäärin noin 20 prosentilla korona-aikana. Siinä voi mennä vuosia, että päästään takaisin vanhoihin harrastajamääriin, Meriläinen sanoo.

Varoittava esimerkki 1990-luvulta

Koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi tehdyt rajoitustoimet vaikuttivat laajalti yhteiskuntaan. Korona-aika on koetellut lasten ja nuorten hyvinvointia sekä mielenterveyttä. Samaan aikaan sosiaali- ja terveyspalveluissa on ollut vaikeuksia vastata nuorten kokemien haasteiden kasvuun. Muitakin lasten harrastusaktiivisuutta koettelevia ja näinä aikoina korostuneita huolia on pinnalla, Meriläinen toteaa.

– Perheen taloustilanne vaikuttaa lasten harrastuksiin.

Mainos



Synkentynyt inflaatiotilanne ja muiden muassa energiahintojen merkittävä nousu ovat isoja huolenaiheita suomalaisperheissä. Meriläinen toivoo, että kunnat näkevät lasten ja nuorten kulttuuriharrastusten tärkeyden myös taloudellisesti vaikeina aikoina.

– Vaikka esimerkiksi taiteen perusopetuksessa kuntien rahoitusosuus kasvaisi yhtä oppilasta kohti, niin suositan, että tehdään painotuksia lapsiin ja nuoriin.

– Vertailukohtana voi ottaa 90-luvun laman, jonka jälkeen kesti pitkään ennen kuin harrastajamäärät palautuivat entiselle tasolle.

”Markkinat eivät tätä hoida”

Kulta ry on linjannut, että jokaisella lapsella on oltava oikeus kulttuuriin, taiteeseen ja kulttuuriperintöön tekijänä ja kokijana.

Meriläisen mukaan kuntien päättäjistä suurin osa ymmärtää kulttuurin merkityksen ja arvon. Samaan aikaan hän tietää, että julkisen rahan käyttö on aina perusteltava tarkasti.

Kulttuuritoiminta, harrastusmahdollisuuksista lähtien, ei selviä omillaan, Meriläinen tähdentää.

– Markkinat eivät tätä hoida, vaan kulttuuriala tarvitsee myös julkista panostusta.

Meriläinen onkin iloinen, että liikkeellä on paljon tekijöitä ja vastuunkantajia, jotka eivät halua toistaa 90-luvun laman jälkeisiä virheitä.

– Olen tosi ylpeä meidän 36:sta jäsenjärjestöstä, jotka ovat nostaneet lasten oikeuden kulttuuriin tekijänä ja kokijana yhdeksi kolmesta eduskuntavaalikärjestämme, Kulta ry:n pääsihteeri lisää.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuribudjetti on alan välttämätön perusrahoitus. Taannoin Kulta ry hyväksyi eduskuntavaaliohjelmansa, jonka tavoitteena on rahoituksen nostaminen yhteen prosenttiin valtion budjetista.

– Vuoden 2022 budjettiin nähden se tarkoittaisi 122,2 miljoonan euron lisäystä, Rosa Meriläinen sanoo.

Kulta ry perustelee tavoitettaan sillä, että kulttuuri takaa kasvun ja kestävyyden ja on olemassaolomme ehto. Elävä ja vahva kulttuuri tukee henkistä huoltovarmuutta, hyvinvointia ja kriisinsietokykyä.

Meriläinen painottaa, että kulttuuri tuottaa monella tavalla enemmän kuin valtio sitä rahoittaa. Meriläinen avasi tätä näkemystään jo edellisessä Kulta ry:n sivuilla julkaistussa blogikirjoituksessaankin.

– Runsas kulttuurin ja taiteen kuluttaminen on kytköksissä jopa äänestysaktiivisuuteen, vaikka muut selittävät taustatekijät siivotaan pois, Meriläinen kirjoitti.

”Tilanne on näkynyt kunnan rahapussissa”

Työkseen eri puolilla Suomea kunnissa kiertelevä Meriläinen on ollut iloinen, miten kulttuuritapahtumissa on ollut taas mukavasti väkeä parin koronan kurittaman suven jälkeen. Korona-aikana kunnissa moni havahtui kulttuuritapahtumien merkitykseen.

– Kuntapäättäjät ovat nähneet taloudelliset vaikutukset, kun ei ole ollut tapahtumia. Tilanne on näkynyt kunnan rahapussissa.

Kulttuuritapahtumien järjestäjät joutuvat sietämään entistä enemmän epävarmuutta. Korona-aika on muuttanut kulttuuripalveluita hyödyntävien asiakkaiden käyttäytymistä, Meriläinen tietää.

– Liput kulttuuritapahtumiin ostetaan nykyisin yhä useammin viime tinkaan, esimerkiksi tapahtumapäivän aamuna.

Tämä lisää tietysti jännitystä ja riskinsietokyvyn tärkeyttä, mutta sen kanssa on vain elettävä kunnissakin, Meriläinen pohtii.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*