Kuva: Ville Miettinen
Kuva: Ville Miettinen
Ammatillisen koulutuksen uudistuksen onnistuminen riippuu johtamisen laadusta.

Ammatillisten oppilaitosten johtamiskäytännöt ovat Suomessa keskimäärin hyvät, mutta laatu vaihtelee suuresti oppilaitosten välillä.

Erityisen hyvin ammattioppilaitokset onnistuvat opetustoiminnan laadun johtamisessa, mutta henkilöstöjohtamisen laatu on heikompi.

Keskimäärin paremmat johtamiskäytännöt on suurissa kouluissa, jotka sijaitsevat tiheästi asutuilla alueilla. Heikoimman tuloksen saivat sellaiset oppilaitokset, joissa on muita enemmän opiskelijoita suhteessa opettajiin.

Tuoreen tutkimuksen tulokset antoivat viitteellistä näyttöä siitä, että johtamiskäytännöt ovat laadukkaampia yksityisesti omistetuissa oppilaitoksissa kuin julkisesti omistetuissa.

Ammatillisten oppilaitosten johtamiskäytäntöjä on arvioitu uudessa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tekemässä tutkimuksessa.

Ammatillisen koulutuksen reformi uudistaa ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, toimintaa ja järjestäjärakenteita. Johtamiskäytännöillä on vaikutusta siihen, miten hyvin uudistus onnistuu.

Parhaiten ammatillisissa oppilaitoksissa toteutuu opetuksen ja oppimisen yksilöinnin johtaminen, kerätyn tiedon hyödyntäminen opintojen suunnittelussa ja hyväksi havaittujen käytäntöjen jakaminen opettajien kesken.

Henkilöstön johtamisessa sen sijaan on petrattavaa. Oppilaitokset eivät ole juuri ottaneet käyttöön suoriutumisperusteisia palkitsemisjärjestelmiä, ylenemisjärjestelmiä tai muita henkilöstöjohtamista tukevia käytäntöjä.

Tutkimuksesta vastaavan professorin, Mika Malirannan mukaan tulokset kertovat siitä, että lainsäädäntö ja työmarkkinoiden säännöt rajoittavat johtajien mahdollisuuksia käyttää kannustinjärjestelmiä.

Milka Valtanen
toimitus@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*