Asiantuntija-artikkeli: Koulutusvienti – kuntien uusi palvelutuote?
Taina Peltonen on selvittänyt kuntien koulutusviennin mahdollisuuksia. Kuvassa Peltonen haastateltavana Shanghaissa.
Koronapandemia on viime vuoden aikana rajoittanut paitsi koulunkäyntiä, myös koulutusvientiä. Hiljalleen maiden väliset rajat avautuvat ja pystytään taas liikkumaan vapaammin, jolloin koulutusvientiä toiseen maahan voidaan toteuttaa.
Koulutusvienti koskettaa korkeakoulutuksen lisäksi kuntien perusopetusta ja varhaiskasvatusta, koska Suomen menestyminen PISA-testeissä on lisännyt valtavasti kiinnostusta Suomen perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen maailmalla. Mutta kuka johtaa koulutusvientiä ja kenelle se kuuluu? Mikä on kunnan rooli? Voiko kunta harjoittaa koulutusvientiä perusopetuksessa?
Kuntalaisten täytyy tietää, mihin verorahoja käytetään, miten palvelut järjestetään ja kenelle palveluja tarjotaan. Tarjotaanko koulutuspalveluja ulkomaillekin? Riittävätkö kunnan resurssit koulutusvientiin vai voiko koulutusvienti olla yksi lisävarojen tuoja kunnissa?
Tutkimusjulkaisuni vastaa kaikkiin näihin kysymyksiin. Lisäksi saa tietoa, millainen on kunnan koulutusviennin taloudellisesti kestävä ja tuottava ansaintalogiikka sekä millaisia esteitä tai ongelmakohtia koulutusviennin toteuttamisessa kohdataan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tutkimuksessa esitellään mallit tai kuviot kunnan rooliin koulutusviennissä, taloudellisesti kestävässä ja tuottavassa ansaintalogiikassa, koulutusviennin hyödyissä, sekä onnistumiseen vaikuttavissa tekijöissä.
Alkupaloina tuloksista voi todeta, että seudullinen yhteistyö kannattaa. Tämän takia Outokumpu on mukana Joensuun toiminnassa. Kouluvierailut pystytään jakamaan koulujen kesken ja tällöin toiminta ei kohdistu aina samaan kouluun. Kunnassa on määriteltävä vastuuhenkilöt. Taustatyö asiakkaasta on tehtävä. Kyse on pitkäjänteisestä työstä, jossa valmistelu-, toteutus- ja seurantavaiheen lisäksi on hyvä olla palautesysteemi. Tuotetta kehitetään yhdessä asiakkaan kanssa.
Kansainvälisyys kuuluu peruskoulun opetussuunnitelmaan ja kaikille oppilaille. Koulutusvienti on yksi hyvä tapa opettaa kansainvälisyyttä kouluissa. Koulutusvienti voi kehittää opettajien ammatillista pätevyyttä ja antaa oppilaille kosketusta kansainvälisyyteen sekä edistää kunnan muiden palvelujen käyttöä. Koulutusvienti voikin hyvin kuulua yhdeksi kunnan palvelutuotteeksi, kun tuotteet, resursointi, myynti, markkinointi ja sopimukset ovat kunnossa.
Tutkimus löytyy verkkojulkaisuna sivulta https://kaks.fi/julkaisut/koulutusvienti-kuntien-uusi-palvelutuote/
Taina Peltonen, post doc tutkija, entinen sivistysjohtaja
Kirjoittaja on toiminut eri kunnissa yli 40 vuotta Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla.
Hienoa, että tällainen julkaisu on ilmestynyt! Tästä olen täysin eri mieltä ”Koulutusvienti on yksi hyvä tapa opettaa kansainvälisyyttä kouluissa.” Kuntien pitäisi ensin varmistaa opetussuunnitelman mukainen tuki kansainvälistymiseen kouluille ja sen jälkeen vasta miettiä, miksi kunta lähtee koulutusviennin sisällöntuottajaksi tai jopa omaan liiketoimintaan. Sillekin on perusteet, mutta ei tuo opetussuunnitelman mukainen kansainvälistyminen!