Kuva: Seppo Haavisto
Koulumatka pyörällä voi tuoda turvallista ja tehokasta liikuntaa viikkoon monta tuntia, Pyöräliitto ja LIKES muistuttavat.

Koulumatka on turvallinen tapa harrastaa liikuntaa esimerkiksi pyöräilemällä, Pyöräliitto muistuttaa.

Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistisen mukaan pyöräilyä vähätellään – turhaan.

– Jos päivittäin pyöräilee 15 minuuttia suuntaansa, vaikkapa kouluun, tulee siitä viikossa yhteensä jo 2,5 tuntia liikuntaa, Koistinen muistuttaa Pyöräliiton tiedotteessa.

Tämän verran liikuntaa on helppo harrastaa esimerkiksi koulumatkalla.

Pyöräliitto ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (LIKES) muistuttavat, että nuorten liikkumisesta tulee olla huolissaan, sillä vain noin puolet 7–12-vuotiaista liikkuu suositusten mukaisesti tunnin päivässä. 13–15-vuotiaissa osuus on noin viidennes.

Pyöräily on turvallista liikuntaa

LIKESin oppilaskyselyn mukaan yleisin syy siihen, etteivät lapset ja nuoret kulje pyörällä kouluun, on kyydin saaminen. Seuraavaksi suosituimmat syyt moottoriajoneuvolla kulkemiseen ovat viitsimättömyys sekä se, että koulumatka koetaan liian pitkäksi.

LIKESin tutkijan Jouni Kallion mukaan kyydin tarjoaminen koululaiselle voi olla karhunpalvelus, joka opettaa passiiviseen elämäntapaan.

Kallio muistuttaa, että Suomessa on hyvät pyörätiet. LIKESin selvitysten mukaan pyöräily on turvallinen ja helppo tapa lisätä liikuntaa lapsen arkeen. LIKES on tarkastellut onnettomuuksia koulumatkoilla 10 vuoden ajalta sekä tapoja kulkea kouluun. Verrattuna esimerkiksi kontakteja ja lähtökohtaisen kilpailuasetelman sisältäviin palloilulajeihin pyöräilyssä tapahtuu onnettomuuksia vähän, Kallio sanoo Kuntalehdelle.

– Totta kai turvallisuuteen pitää panostaa, eivätkä kaikki koulumatkat ole turvallisia. Mutta keskimäärin pyöräily on turvallinen liikuntaharrastus ja tapa kulkea kouluun.

Kouluympäristö turvalliseksi

Turvallisuuteen voidaan panostaa myös kouluja ja kouluun liikkumista suunniteltaessa. Jos oppilaiden haku- ja vientipaikka koulun pihassa, turvallisuus voi kärsiä.

– Jokainen kouluympäristö on sitä turvallisempi mitä vähemmän siellä liikkuu autoja. On monia keinoja, joilla liikennejärjestelyjä voi miettiä uusiksi.

Myös vanhemmat voivat osallistua käytäntöjen muuttamiseen tai lasten aktivoimiseen, Kallio muistuttaa.

– Jos on sen verran pitkä koulumatka, että lapsi pitää kuljettaa kouluun, olisi hyvä jos siihen saataisiin silti yksi aktiivinen osuus, vaikka puoli kilometriä kävelyä koulun lähellä. Lapsikin herää paremmin koulupäivään, kun saa vähän raitista ilmaa

Kallio muistuttaa, että koulut ovat erilaisia, ja joissain kouluissa yli puolet oppilaista voi olla kuljetusoppilaita, jotka asuva yli 5 kilometrin etäisyydellä koulusta. Tällöin yhdyskuntarakenne vaikuttaa merkittävästi pyörällä kulkemiseen.

Lyhyemmillä, 1–2 kilometrin koulumatkoilla, erot pyörällä kouluun kulkemisessa ovat isoja koulujen kesken.

– Joissain kouluissa oppilaat todella aktiivisesti kulkevat kesät talvet [pyörällä], joissain aktiiivisuus putoaa selvästi talvella syystä tai toisesta.

– Mielenkiinoista on, että kouluun ei kuljeteta vain pikkukouluissa maakunnissa, vaan mukana on isojen lähiöiden kouluja, joissa lapset kuljetettiin kouluun merkittävissä määrin suhteellisen lyhyitä matkoja.

Pyöräily osaksi koulupäivää

Koulumatkapyöräilyyn voidaan kunnassa kannustaa esimerkiksi niin, että pyöriä käytetään myös koulupäivän aikana, Jouni Kallio sanoo.

– Jotkut koulut ovat antaneet käyttää pyörää välitunnilla, pyöräradalla tai temppuilualueella koulun pihalla, vähän samaan tapaan kuin skeitillå tai skootilla, mikä kannustaa pyörän ottamiseen kouluun.

– Toinen tapa edistää pyöräilyä koulussa on, että pyörää käytetään tunneilla. Mennään esimerkiksi metsään biologian tunnilla tai museoon.

Pyöräilyn tuomiseksi osaksi koulupäivää useat koulut ovat Kallion mukaan alkaneet hankkia koulupyöriä.

– Usein koulussa on kuljetusoppilaita jotka eivät voi tulla pyörällä kouluun pitkän matkan takia. Tällä tavalla saadaan koko luokka liikkeelle, vaikka kaikki eivät pääse pyörällä kouluun.

Koulupyöriä on hankittu erillisrahoituksella tai lahjoituksina.

– Joissain kouluissa on tehty yhteishankinta pyöriä kesällä vuokraavan yrittäjän kanssa. Parin kesäkuukauden aikana pyörät ovat yrittäjällä ja keväällä ja syksyllä pyörät ovat koulujen käytössä. Se on resurssiviisas idea.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*