Digiloikan sijaan otettiin hyppy kohti perinteistä oppimateriaalia – "Se ei ole oppilaiden ykköspuheenaihe"

Riihimäellä on lisätty perinteisten oppimateriaalien käyttöä ja digitaalista materiaalia on vähennetty yläkouluissa.

Uuden linjauksen takana on kaupungin selvitys aiheesta vajaa vuosi sitten. Oppilaat ja heidän huoltajansa sekä koulujen henkilöstö olivat valmiita siirtymään takaisin perinteisemmälle linjalle.

Aiemmin tilanne on ollut kaupungin yläkouluissa valtakunnallisestikin katsottuna poikkeuksellinen. Valtaosa oppimateriaalista on ollut sähköisenä ja kaikilla oppilailla on käytössään kannettavat tietokoneet.

Tietokoneiden käyttöä on vähennetty myös keskustassa sijaitsevassa Karan koulussa Riihimäellä. Koulun yhdeksännen luokan oppilaat Jessika Onkalo, Joonas Solasaari ja Venla Oittinen näkevät hyviä ja huonoja puolia sekä painetussa että sähköisessä oppimateriaalissa.

– Digimateriaalin kanssa voi nähdä heti, että kirjoittiko oikein vai väärin, Jessika Onkalo pohtii.

Joonas Solasaari suosii painettua materiaalia, vaikka hänkin näkee myös digimateriaalissa puolensa.

Tietokoneen näytön pitkäaikainen katsominen lisää riskiä päänsärkyyn, Solasaari kertoo omakohtaisesta kokemuksestaan. Hän tykkää siitä, miten painetun kirjan kanssa on helppoa sivuja kääntämällä siirtyä aiheesta toiseen.

Painetun kirjan tai digikirjan välinen oikea käyttösuhde ei kirvoita keskusteluita nuorten keskuudessa välitunneilla, Solasaari vastaa.

– Se ei ole oppilaiden ykköspuheenaihe.

Tietokonetta ei unohda

Venla Oittinen muistaa ajan alakoulusta, kun tietokonetta ei juurikaan käytetty oppitunneilla. Alakoulun viidennellä luokalla digimateriaalien käyttö lisääntyi ja kuudennella sitten digivauhti kasvoi toden teolla.

Oittisen mukaan on kivaa, kun vieraissa kielissä voi tarkistaa kieliopit helposti tietokoneen kanssa opiskeltaessa. Ja tietokoneen muistaa ottaa mukaan kouluun, Oittinen jatkaa.

– Paperiset kirjat unohtaa helpommin kotiin.

Aiemmin mainitun selvityksen perusteella Riihimäen yläkouluissa on käytetty nyt aiempaa enemmän perinteistä paperista oppimateriaalia.

Matemaattisten aineiden, englannin, ruotsin ja saksan opetukseen on tilattu perinteiset oppikirjat kaikille oppilaille.

Kirjojen käyttöä näissä aineissa jatketaan myös seuraavina vuosina. Sähköistä materiaalia voidaan edelleen hyödyntää opiskelun tukena.

Karan koulussa työskentelevä matemaattisten aineiden lehtori Sami Hirvonen opettaa matematiikan lisäksi fysiikkaa ja kemiaa.

Hirvosen mukaan on vielä vaikea verrata, mitä vaikutuksia on sillä, että painettua materiaalia käytetään aiempaa enemmän matemaattisissa aineissa. Hän korostaa, että ennenkin on käytetty myös painettua materiaalia digimateriaalin rinnalla.

Sami Hirvosen mukaan opettajilla on hyvät edellytykset miettiä erilaisten oppimateriaalien käytön suhteen oikeaa tasapainoa.

– Me opettajat olemme pedagogisia asiantuntijoita. Jokainen tietää oman opetustyylinsä ja oppilaansa, ja sen mikä materiaali on sitten mihinkin tilanteeseen hyvä.

Siinä on eroa, että opettaako tai opiskeleeko digikirjan vai perinteisen kirjan avulla, Hirvonen lisää.

– Digipuolella voidaan hyödyntää esimerkiksi erilaisia videoita, jotka saattavat olla hyvin tehokkaita oppimisen tukena. Sanotaan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Kuvaan verrattuna video kertoo sitten ehkä enemmän.

– Tietyillä sovelluksilla voidaan rakentaa esimerkiksi molekyylejä tavalla, mikä ei onnistu yhtä hyvin kynällä ja paperilla.

Toisaalta digimateriaalin kautta voi olla vaikeampi löytää esimerkiksi tiettyjä tehtäviä.

– Kirjassa otsikot ja tummennetut sanat erottuvat selkeästi.

Matemaattisten aineiden lehtori Sami Hirvonen on huolissaan oppilaiden puhelinruutuajasta, ei niinkään koulun sähköiseen oppimateriaaliin käytettävästä ajasta. Opettaja osaa pedagogisena asiantuntijana valita oikeat materiaalit oppimisen tueksi, Hirvonen näkee.

Välitunneilla kännyköillä on käyttöä

Suurin osa opettajista hyödyntää merkittävissä määrin sekä digimateriaalia että painettua materiaalia peruskoulun kuudennesta luokasta yhdeksänteen.

Opettajien pitää jatkossakin katsoa, että erilaisia oppimateriaaleja hyödynnetään sopivassa suhteessa toisiinsa, Hirvonen jatkaa.

– On tarvittaessa osattava tauottaa digimateriaalin käyttöä, jotta opiskelu ei ole pelkästään sitä ruutuun tuijottamista.

Opettajana Sami Hirvonen on huomannut oppilaiden käyttävän huomattavan ahkerasti erilaisia viestipalvelimia.

Nuoret saattavat kokea, että heidän pitää vastata mahdollisimman nopeasti somessa, hän arvelee.

Hirvonen pohtii, että yleiselläkin tasolla on hyvä miettiä, miten saataisiin vähennettyä oppilaiden ruutuaikaa kokonaisuudessaan.

– Erityisesti puhelimien käyttöaikaa.

– Hyvin moni nuori pelaa tai katsoo sosiaalisen median videoita välituntisin. Tällainen pelaaminen ja videoiden katselu tuottaa mielihyvän tunteita, joita sitten haluaa lisää ja lisää.

Nopealla tahdilla mielihyvää tuottavasta peli- ja videomaailmasta ei ole aina helppo siirtyä opintojen pariin, Hirvonen tietää.

– Oman oppimisen eteen on tehtävä pitkäjänteisesti töitä.

Fakta

Koneiden asetukset uusiksi

• Riihimäen kaupungin yläkoulun oppilaille tarjotuilla kannettavilla koneilla on päässyt tänä syksynä vain opiskeluun tarkoitetuille sivustoille, ja sen lisäksi koneet ovat olleet lukossa yön ajan.
• Ruutuaikaa halutaan vähentää myös siten, että oppitunneilla ei lähtökohtaisesti voi käyttää älypuhelinta Riihimäellä.
• Jutussa aiemmin mainitun kyselyselvityksen opettajien vastauksissa tuli esiin, että sähköinen materiaali soveltuu hyvin lisähaasteiden tarjoamiseen, digitaitojen kehittämiseen sekä arviointiin.
• Paperinen materiaali sopii hyvin taitojen vahvistamiseen, sekä keskittymisen ja suomen kielen oppimisen tukemiseen.

Lue myös:

Keskittyminen häiriintyy, omakuva hämärtyy ja sosiaaliset taidot heikkenevät – ”Entistä nuoremmille hankitaan mobiililaite, vaikka ihan peruspuhelin riittäisi”